Ribbonz -

 Aikuisia lapsettaa... Kyllä kolmekymppinenkin voi pitää prinssasukkia, eikös niin?

Kun näin Ribbonz-sukat a-nanan blogissa olin myyty. Semmotteet oli ihan pakko saada. Aloittelin sinisellä langalla häthätää ja vasta puolessavälissä havahduin siihen, että ohje onkin lapsen jalalle. No eihän tässä hätiä. Onneksi siskolla on pieni jalka ja sininen vielä lempiväri niin ei pureta turhia. Valmista tulee nopsaan, onhan malli mieleinen ja lankakin paksua 7-veikkaa.

Omiin sukkiini valitsi sitten viimeisiä keriä "vanhaa" 7-veikkaa ja täytyy sanoa että ero uuteen siniseen on merkittävä. Huomattavasti kuoheampaa ja villaisempaa lankaa. Jännä nähdä miten sukat vanhenevat, onko se ero niin merkittävä kuin kaikkialla huudellaan. Muokkasin ohjetta myös hieman toiseen pariin niin, että tein nauhakujan käänteen joustinneuleella, jolloin päättelystä ja ompelujäljestä tuli siistimpi.

Satiinirusetit löytyivät vanhoista varastoista ja värit passasivat mielestäni tosi hyvin. Nauhojen päät on poltettu kynttilällä purkautumisen estämiseksi. Enää täytyy opetella tekemään nätti rusetti, kuvaustilanteen kiireessä kun ei kerennyt kovin perehtyä moiseen. Sisko sanoi naapurin tyttöjen varmasti ihastuvan näihin, ja vaikka itse sanonkin niin en ihmettele.

Ohje: A-nanan Ribbonz

Lanka: Novita 7-veljestä

Puikot: 3

Palmikkosukat

Tämä malli on ehkä kaunein mitä on olemassa 7-veikan vahvuiselle langalle. Ensimmäinen sukka valmistui vikkelään, toinen hieman antoi odotella itseään. Välissä oli Novita ehtinyt vaihtamaan vanhan sivustonsa osoitetta ja ohjetta ei meinannut enää löytyä.

Kyllähän se ohje sitten myöhemmin löytyi uudelleen. Tosin aika helposti sen olisi edellisestä sukasta saanut sovellettua. Täytynee ottaa printti ettei ohje enää pääse hukkumaan, sillä nämä neulen kyllä uudelleen. Ohje on hieman tiukka, joten jos sukat tulevat paksupohkeisemmalle lisää silmukoita varteen. Tämä onnistuu helposti palmikon reunaan.

Malli: Palmikkosukat

Lanka: Novita 7-veljestä

Puikot:3

Miltä nyt tuntuu? Takuulla vakiomalliksi

Jaywalkker

Perussukkaa pukkaa. Tyylittelin Jaywalker sukkia ohjetta paksummalla langalla: seiskaveikalla. Useiden kokeilujen jälkeen päädyin 48 silmukkaan. Kavennusten ja lisäysten tekotapaa vaihtelin sillä ohjeen mukaan niistä ei tullut kovin nätit. Joten loppujen lopuksi ohjeesta oli käytössä vain idea. Värit ovat klassistakin klassisemmat; mustavalkoisessa on sitä jotain. Tosin ehkä ultimaattisesti huonoin kombo. Mustassa näkyvät kaikki vaaleat karvat ja pölyt ja valkoinen sitten taasen esittelee tummemmat karvat ja kumppanit.

Mutta noin muutoin kivat. Hieman venymättömän oloiset kavennusten ja levennysten vuoksi. Lisäksi olisi pitänyt tehä miehen mitoilla niin olisi saanut enemmän lankoja kulutetuksi. On se kumma miten vähän raitasukkia tehdessä yhtä lankaa menee. Tarkoituksenahan tässä oli neuloa paksuja sukkalankoja pois...

Malli: Jaywalker

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot:3

Tatti talvella!!! Sukkakestävyydestä

Huomasin joululomalla, kun sisko lepuutteli raskauden rasittamia jalkojaan, että sukanpohjat ovat melkein puhki. Käskin siskoa sitten pesemään sukat seuraavaan vierailukertaan, jotta voin ottaa ne parsintaan.

Ravelrystä tarkistin että pinkit Bexit on neulottu tammikuussa 2012. Jossain vaiheessa vuotta sisko sai sukat käyttöönsä, eli käytössä ne ovat olleet nelisen vuotta. Lanka on Cascade Yarns Heritage (merino 75/nylon 25). Käyttöasteesta en osaa sanoa, pitänee siskolta kysyä. Mutta kohtalaisen hyvänä pidän sukan kestoa. Kulumista on kantapäässä ja päkiän alla. Muutoin tuota nyppyä on pinnassa kohtalaisesti, mutta nypyt poistamalla näistä saanee ihan nätit.

Sukkien parsiminen ei kuulu minunkaan lempihommiini, mutta kun muistelen sitä vaivaa mikä näihinkin sukkiin meni saa hieman enemmän sisua ryhtyä toimeen. Muistelin että äiti on joskus kysellyt kotona että tiedämmekö mikä ihmeellinen puinen tatti on ja mieleeni jäi sen kuuluvan sukan parsintaan. Kysäisin sitten äkkiä vieläkö se löytyy ja vastaus oli että tietenkin.

Tatin avulla parsiminen oli jopa kohtalaisen miellyttävää. Ei tarvitse pitää toista kättä sukan sisällä ja tökkiä sitä neuloilla tai vaihtoehtoisesti ommella ala- ja yläpuoli paikoitellen yhteen. Sukan saa kivasti pingotettua ja pideltyä kiinni. Lisäksi hatun saa irti jalasta, mikäli se helpottaa työskentelyä. Oikein oiva kapine sukkakäyttäjälle!

Minttukaakaota vaahtokarkeilla

Kaikkien väriongelmien jälkeen on Wiola valmis. Ja se on ihana, valtavan ihana. En muista koska olisin viimeksi ollut näin innostunut pitkästä projektista. Usein into lopuu kesken ennen valmistumista ja lopputulos on blaah.  Melkein tekisi mieli toinen tehdä hieman ohuemmasta langasta, niin innoissani olen.

Loppujen lopuksi väriongelmatkin ratkesivat ihan oikeinpäin. Myönnettäköön että kokeilin myös toista vaaleanpunaisen sävyä. Mutta viimeistään se varmisti päätökseni siitä, että nykyinen vaaleanpunainen oli oikea valinta.

Tämä on neulottu "perinteisesti" alhaalta ylöspäin. Ihan tuntui oudolta tavalta tehdä villapaitaa kun viimeaikoina olen tehnyt neuleita enemmän ylhäältä alaspäin. Steekkaus (neuleen aukileikkaus) jännitti nyt hieman, sillä en ole aivan varma tuliko kolmen värin rivillä kaikki langat sidottua. Onneksi nappilistakin vielä tukee hieman tuota reunusta ja samettinauhoja ommellessakin yritin vielä kursia lankoja kasaan.

Kaarrokkeen kavennusten kanssa soveltelin omiani, sillä mystisesti silmukoita oli huomattavasti enemmän kuin mitä niitä piti olla hihojen yhdistämisen jälkeen. Vaikka aivan varmasti niitä oli oikeat määrät ennen sitä. No hyvä tuli näinkin.

Nappien kanssa tyydyin siihen mitä lähimmästä lankakaupasta löytyi. Olisivat ne ehkä paremmatkin voineet olla mutta kun ei jaksa lähteä edemmäs kalaan niin tyydytään näihin.Vihreää samettinauhaa olisi pitänyt ostaa enemmän, niin että kaula-aukon reunuksen olisi voinut myös reunustaa sillä. Keksin tämän sitten vasta kotona.

Kirjonnastakin (joka siis heikko alueeni) tuli ihan mukiinmenevä. Eilen käytin takkia ensimmäisen kerran kaupungilla ja sain heti kehuja! Kyllä lämmitti mieltä! Ongelma jonka havaitsin käytössä on nappien aukeminen. Pienensin napinläpiä jo tekovaiheessa mutta ne tuntuvat edelleen löysiltä. Pitänee siis ommella niitä hieman supumpaan. Vai löytyykö keneltäkään hyviä korjausehdotuksia ongelmaan?

Malli: Wiolakofta

Lanka: Pirkanmaan kotityön paksu Pirkka lanka

Puikot:3, 3,5

Miltä nyt tuntuu? Onnistui yli odotusten