tiistai 30. tammikuuta 2018

Hip Hip


Alkuvuodesta osallistuin ensimmäistä kertaa kunnolla KAL-iin (eli KnitALong, neulotaan yhdessä samaa mallia). Kalin järjesti Missä Neuloimme Kerran blogin kirjoittaja Anna Johanna ja malli oli hänen suunnittelemansa Hiplee-pusero. Pusero ilmestyi jo syksyllä ja silloin ihailin neuletta, mutta kaikkien saataville se tuli vasta tammikuun alusta. Kalistelun innoittamana neuloin paidan myös ennätystahtia! Alle kuukaudessa!



Paita aloitetaan kauluksesta ja neulotaan alaspäin. Juju tulee lisäysten hieman erityylisestä asettelusta, mikä on kyllä aika onnistunut! Neule on kierrettyä joustinta. Allekirjoittaneelle se ei tuota ongelmia, mutta ilmeisesti ei ole ihan kaikkien suosikki. Minusta se on suorastaan järkyttävän addiktoivaa. Nimittäin päästyäni helmaosioon, jossa ei enää neulottukkaan kierrettyä joustinta meinasi aivan väkisin tulla sitä himpuran kierrettyä joustinta. Jouduin lähes joka kierroksella korjaamaan jokun pätkää väärinneulottuja silmukoita. Ja minä en ollut ainut jolla kävi näin. Ilmoitti eräs toinenkin, että jo toisessa työssäkin meinasi hänelle tulla kierrettyä joustinta!



Paita on todella mukavan mallinen. Sain jälleen isännältä kehuja hyvästä neuleesta. Tämä on jo toinen työ joka on hänenkin mieleensä. Ja kyllähän tätä passaa kehua. Kavennukset ja lisäykset ovat hyvin naisvartaloa imartelevia. Pingotuksessa hihat venähtivät hieman liikaa pituutta, mutta ei tuo haitanne. Lisäksi neuloin kauluksen samoilla 3,5 puikoilla, vaikka ohjeessa suositeltiinkin isompia. Eihän siitä sitten tullut  yhtä laskeutuvaa ja yritin pigotuksessa venytyksellä saada sitä hieman ei-niin-poolokaulukseksi. Varmaankin tästä johtuen niskan lyhennetyt kerrokset venähtivät hieman pituutta ja sinne muodotui pieni vekki.




Lankaankin sisältyy pienoinen tarina. Se on nimittäin aivan samaa lankaa, kuin mistä aikoinani neuloin ensimmäiset sukkani! Näin naamakirjan lankakirppiksellä kokonaisen pussin tätä lankaa myytävän. Koska se on hieman tweed tyyppistä (ja minulla on kauhea tweed villitys), ja koin pienen nostalgiahetken (ne ensimmäiset sukat) halusin kerät. Mutta pihkura joku oli jo ostamassa niitä. Laitoin kuitenkin jonoon nimeni ja eikös myyjä ilmoittanut että hänellä on toinen samanmoinen pussi lankaa! Kerrankin kannatti jonottaa! Lanka on siis Novita (Rondo) Nallea, jossa on pieniä erivärisiä nypysiä, joskaan ei se oikeata tweediä ole. Lankaa jäi vielä toisenkin paidan verran ja siihen minulla onkin jo suunnitelmat valmiina.
 

Lanka: Novita Nalle 440g
Puikot: 3,5 



sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Sielua lämmittävä neule


Knitwear to warm the soul- on kerrassaan ihana neulekirja nimi. Ja siihen sitten loppuukin ihanuus tässä työssä. Aina ei tietysti voi onnistua ja toisinaan lanka ja malli eivät vain kohtaa. Ehkä tässä tuli siis virhearvio. Lanka on ihanan pehmeää ja mallista pidän, mutta kokonaisuus vain ei toimi.



Kirjasta valittu malli on siis Fireside. Suhteellisen simppeli raglan-hihainen paita, joka aloitetaan kauluksesta. Hassusti kauluksessa on koosta riippumatta sama määrä silmukoita, vain poimittavien silmukoiden määrät vaihtelevat. Tästä johtuen kaulus tuntuu hieman isolta, sillä muutoin tein kokoskaalan pienimmästä päästä olevan paidan. Kaulus ei tunnu asettuvan kauniisti paikalleen vaan sitä on yksinkertaisesti liikaa. 

Ohjeessa on taulukkoa sekä senttimäärille, että silmukkamäärille ja kirjoitetussa ohjeessa vain sanotaan katso kohta se ja se. Nykyään kun en enää tulostele ohjeita, vaana katson ne suoraa joltain mobiiliselta laitteelta, tuntuu tälläinen hyppiminen hankalalta. Vielä kun kokojakin oli monenmonta ja sai olla laskemassa että monesko numero nyt kuuluu minulle.



Lanka on saatu, enkä sellaista olisi ostanut itse värin tai koostumuksen puolesta. Mutta päätin neuloa näitä muhkeita keriä pois varastoista tilaa viemästä. Harjattu alpakka ei kyllä jatkossa varmaankaan löydä tietään minun lankakoreihini. Neuloessa tuntui, että karvaa menee suuhun kokoajan. Joustinneuleessa neulepinta menettelee, mutta suoralla osuudella tuntuu että lanka on nyppääntynyt jo kerällä tai vähäintään sitten neuloessa. Pinta ei ole luonnossa mielestäni mitenkään kaunis. Joten kirjoneuletta tai jotain pintaneuletta tästä varmasti kannattaa ennemmin tehdä. Lisäksi se on todella sähköistä, mitä nyt yhden päivän päälläpidon jälkeen voin sanoa. Mikä on ihmeellistä, sillä tekokuitua pitäisi tässä olla vain 4%. Lämpimänä piti kyllä, joten ajanee asiansa vaikka kotona pihahommissa.


Lanka: Harjattu alpakka 333g
Puikot: 4


sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Metsä kukkii talvellakin





Eipä ole aikaakaan kun ihailin vanhassa lehdessä Sirkka Könösen metsäkukkii paitaa. Siihen samaan henkäykseen totesin, että värisommittelu ei ole vahvin puoleni ja voi mennä aikaa ennen kuin alan ajatuksella sopivia värjeä hankkimaan. Sitten ihailin Harmaata arkea-blogin Outin paitaa. Ja sitten satuin järjestelemään lankalaatikoita ja kokosin toisiinsa sointuvia jämiä kasaan. Olisiko se siinä? Alkuun ajattelin hullutella oikein kunnolla ja yhdistää tähän vähän Stephen West:mäisesti myös pörrölankoja ja muita efektijuttuja, mutta hylkäsin sen ajatuksen kuitenkin vielä liian rohkeana minulle.



Ja niin vain alkoi paita hahmottua. Inspiraatiota hain talvisesta metsästä, "missä lumi on laskeutunut kinoksiksi ja illan tummuva taivas on horisontissa. Talventörröttäjät pistävät esiin kinoksista kuivettuneineen ja huurtuneineen kukkineen." En muista, että viimeaikoina olisin käynyt läpi violettia kautta, mutta yllättävän paljon sitä löytyi varastoista. Harmaata sitten liian vähän. Sulassa sovussa on sekaisin villaa, puuvilla ja silkkiä.



Käytössä oli 3:sen puikot ja lankojen vahvuus vaihteli välillä paljonkin. Mutta noin DK paksuista yhdistelmistä tai yksittäisistä keristä hain. Loin silmukat S koon mukaan, mutta en tehnyt resorin jälkeisiä liäsyksiä. Vähemmänkin olisi voinut luoda, sillä neuloin kuuset valmiiksi ja kokeillessa totesin, että aivan liian iso vieläkin. Siispä kuuset poikki ja pinoon, vähensin 20 silmukkaa ja eikun uudestaan. (Purkaminen ja uudelleentekeminen on tuntunut olevan aikamonella trendi tämän paidan kanssa) Hihassakin aloitin ohjeen mukaan, mutta lisäsin maltillisempaan tahtiin. Muutamia kerroksia jätin myös tekemättä, mm. kuuset ovat hieman matalammat. Enkä tehnyt yhtään ohjeessa ilmoitettua lisäkerrosta ja silti tästä tuli aika pitkä. Muutin myös kuvioiden paikkoja ja osan jätin välistä.Kaulusta muotoilin hieman eritavalla, pelkäsin että "päävärin oleva" violetti&harmaa Novitan Otava loppuu kesken. Mutta kyllä siitä olisi vielä poolokauluksenkin tehnyt. Hyvä on kyllä tämäkin.


Lisäksi osan silmukoista jäljentelin jälkikäteen. Kolmella langalla edestakaisin kirjoneuletta ei meinaan kuulu suosikkeihini ja vielä aika mielettömän pitkillä langanjuoksuilla. Sattuihan niin hassustikkin, että juuri tähän kukkakuvioon olin alkuun (ja tietysti etupuolelle) valinnut hieman liian kontrastittomat värit. Tietysti virheen huomasi vasta kun kuvio oli lähes valmis. Ei tehnyt mieli purkaa, joten jäljentelin vaaleanvihreällä langalla silmukoita etuosaan. Hullunhommaa sanoisi joku, mutta toimii riittävän hyvin minulle. Näetkö eron?



 Ajatuksissa oli kirjoa vielä kuusien oksille pöllö ja taivaalle kuu. Ehkäpä kettu katselemaan puiden juureen. Aloitin kuusta ja totesin että olen niin umpisurkea neuleen kirjoja että jätän väliin, etten pilaa upeaa paitaa liialla kikkailulla. Varsinkin kun isäntä itse oikein sanoi että neule on hieno! Ja se on paljon tämän miehen suusta!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...