perjantai 3. maaliskuuta 2017

Rya




Nyt ei pääse kylmä kyllä yllättämään. Joskin se taisi loppua pakkasetkin tältä talvelta. Talviprojektini nimittäin valmistyi viimein. Aiemmat osat voit vilkaista täältä. Alkuperäinen idea siis lähti Heli Miikkulaisen Suuressa käsityölehdessä olleista ryijytekniikkaa käyttävistä vaatekappaleista. Mallien kuviointi oli hieman vapaamuotoisempaa ja itse halusin jotain tarkkarajaisempaa.


Nukkauspohja on ristipistotöihin käytettävää Aida-kangasta ja se on vuoritettu ohuella villakankaalla. Alussa pohja näytti todella isolle, mutta nukkaus vetää kangasta huomattavan paljon kasaan. Olin ihan hilkun päässä siitä, etten lähtenyt kaventamaan liiviä ennen nukkausta. Mutta onneksi en tehnyt sitä. Vuori oli aika nafti alussa, nyt se on todella väljä. Ympärysmitasta saikin karsia, mutta pituutta olisin ehkä himpun enemmän halunnut.


Nukkaamiseen menee aikaa, mutta yllättävän nopeaa se on sitten kun vauhtiin pääsee. Aikaa veivät myös luovat suunnittelutauot ja purkaminen, sillä minulla ei ollut aivan valmista suunnitelmaa kuvioon. Erehdyksen sekä kokeilun kautta se sitten muotoutui lopulliseen tilaansa. Istuvaksi muotoiltu malli aiheutti myös "vääristymiä" pohjaan, joten luova sai olla kuvioita tehdessä kaikki eivät aina asettuneet ihan rivien mukaan.

Nukkien väli on 5 lankaa pystyyn ja 1 vaakaan. Hieman tieheämnpäänkin olisin voinut nukittaa, mutta pelkäsin liivin tulevan liian painavaksi. Hieman pohjakangas voi vilahdella sillointällöin, mutta tokkopa tuo haittaa. Ruutupaperilla yksi ruutu vastasi vaakaan kahta nukkaa ja yhtä riviä. Nukan pituus on aika lyhyt 2cm, mutta tarkat kuviot vaativat aika lyhyen nukan, jotta pysyvät muodossaan.




Käytin palmikkonauhaa piilottamaan alleen viimeisen nukkakerroksen solmut ja viimeistelemään vetoketjun reunukset, se estää myös hieman nukkia tunkemasta vetoketjun väliin. Poikkesin myös siinä alkuperäisestä mallista, että lisäsi etusaumaan taskut (koska taskut vain ovat niin ihania).


Lankana on käytetty jämälaatikon ruskeita ja vihreitä, tästä johtuen värit hieman vaihtelevat sitämukaan kun kerät loppuivat. Valkoinen on vanhaa hyvää novitan nallea. Ei ehkä ideaalein nukkauslanka (leikkauksen tulisi olla pyöreä) mutta en halunnut ostaa tähän uusia lankoja vaan vähennellä varastoja. Vaaleanpunainen on paksua pirkka-lankaa ja tätä voisin suositella nukkaushommiin, todella pöyhkeää ja peittävää.


Ennen viimeistelyä nukkaus näytti aivan harakanpesältä sojottaen sinne tänne, mutta kunnon kampaus ja höyrytys tekivät jälleen ihmeitä ja nukka asettui kauniisti. Viimeinen piste työlle on vuoressa oleva  selän kuviota toistava ristipisto, johon nimikoin myös nimikirjaimeni. Palmikkonauha kehystää "tuotelapun" ja tein siitä vielä ripustinlenkin hätätilanteita varten, vaikkakin suositeltavaa tämän roikottaminen niin brutaalisti ei ole.










4 kommenttia:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...