tiistai 15. joulukuuta 2015

Kesällä kerran


Nämä kuvat olisivat ehkä sopineet paremmin viimeviikolle. Sateen ja pimeyden keskellä kaipasi kesää. (Vaikkakaan tilanne ei ollut paljoa maireampi muutama kuukausi sittenkään) Nyt on jo hieman parempi mieli kun maassa on lunta, edes jonkinlainen talvi.  Kuvat onnistuttiin ottamaan niinä muutamana päivänä kun aurinko paistoi ja oli kaunista.


Jo viimevuoden käsityömessuilla innostuimme äidin kanssa himmeleistä. Ne ovatkin tehneet uudelleen tuloa sisustukseen. Nyt hieman graafisimpina ja moderneina malleina. Muotitietoinen tietysti tekee himmelinsä paperisista tai muovisista putkista. Päätin kuitenkin tehdä asiat vaikeimman kautta. En edes osta olkia, vaan kerään ne itse.


Kotona ei nyt kasvanut ruista, mutta naapurin pellolla oli jo hyvät alut kun kysyimme saako sylillisen kerätä askartelukäyttöön. Lupa heltisi ja elokuussa saksimme ison sylillisen pellonreunasta. Perinteisesti himmelioljet tulisi kerätä Hannan päivään (21.7) mennessä. Mutta kylmä kesä oli viivästyttänyt kasvua niin, että korjuuseen päästiin vasta pitkällä elokuun puolella.


Kotona oljet aseteltiin aurinkoisimmalle teranssille kuivumaan. Tämä olikin hankalaa. Öiden kosteus, sateet tai muutoin kalseat päivät eivät edesauttaneet yhtään tätä prosessia. Osaan tulikin selkeitä homepilkkuja tai muita tummia kosteusvauriokohtia. Näin jälkeenpäin olisi vain pitänyt kiinuttaa koko nippu pannuhuoneen lämpöön kuivumaan. No seuraavalla kerralla sitten.


Viimeinen askare vielä kun ulkona saattoi touhuta oli olkien pätkiminen ja "siivoaminen". Solmun kohdalta poikki ja suojalehti irti. Lisäksi poistin tähkät. Samalla yritin lajitella oljet paksuuden mukaan, mutta se nyt ei aivan onnistunut. Joutui muuten tiiraamaan joka korren aivan liian tarkkaan. Pohditaan paksuuskysymyksiä sitten myöhemmin.

Kovin suurta värijakaumaan en olkiini saanut. Rukiin kuvailtiin olevan hyvinkin monisävyinen "vihreää, violettia, ruskeaa". Omat olkeni ovat niitä rupia lukuunottamatta kyllä vaalenkeltaisia. Kokojakaumaa on sitten vaikka muille jakaa. Siellä kun kasvavat toistensa lomassa on osassa hentoinen ohut varsi, toisilla hirveän paksu. Vinoutta ja kierouttakin löytyy joka suuntaan. Saas nähdä mitä näistä saadaan aikaan. 

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Lapaset ja kinkkinen kuvio



Taisin hetki sitten ilmoittaa että en juuri tee tilaustöitä. No eräänä viikonloppuna äitin esitti siskolleni ja minulle lapasohjetta ja ilmoitti moiset haluavansa. Siskoni pesi äkkiä kätensä hommasta ilmoittamalla että virkkaus on enemmän hänen alaansa, joten urakka jäi minulle. Kaivelin lankavarastoista äidin lempivärien keriä ja raidoittelin sitten nämä lapaset.


Suurin osa on seiskaveikkaa kuten ohjeessakin oli käytetty. Rannekkeen muokkasin käyttäjän toivomusten mukaan pidemmäksi. Tämä tarkoitti käytännössä sen muuttamista pelkäksi joustinneuleeksi. Kuvio on kertakaikkisen hankala, näyttää yksinkertaiselta kylläkin. Sen periaatteessa oppii muutaman toiston jälkeen. mutta tarkkana saa olla. Silmukoiden nostoja on kolmea erilaista. Viikon kuluttua aloittelin toista ja en sitten millään saanut sitä toimimaan. Purin kuvion varmaan kaksi tai kolme kertaa, sitten katsoin ohjetta ihan ajatuksen kanssa ja huomasin että olin jättänyt yhden rivin kokonaan välistä. Mitenkäs se menee ohjeita luetaan kun...


Ohje: Novitan lapaslehti ?
Puikot: 3,5
Lanka: Novitan seitsemän veljestä ja muita jämiä

Ps. Ohjeistin äitiä kuvion suhteen ja pipo kyseisetä kuviosta oli jo melkein valmis seuraavalla vierailukerralla.

maanantai 30. marraskuuta 2015

My Universe


Siinä se nyt on. Minun Sophies Universe peitto. Puolen vuoden virkkausprojekti. Keväällä kun näin näitä vielä keskeneräisiä projektipeittoja oli ihan pakko aloittaa moinen. Olisihan tuo aiemminkin voinut valmistua, mutta välissä täytyy tehdä aina vähän jotain muutakin ja lankoja jouduin tilaamaan useamman kerran lisää.


Siitä tuli aivan valtava ja se on painava. Eli jos ajattelet tekeväsi peiton, tee  ihmeessä ohuemmasta (kokoa tulee jokatapauksessa ihan varmasti riittävästi) ja villaisesta. Puuvillainen Drops Paris peitto meinaan painaa. Olen tykännyt kovasti Dropsin langoista, mutta Paris vaikuttaa osin kehnolta. Tuntuu jo nyt hieman nyppääntyneen. Onhan tuo toki sohvalla pyörinyt aika pitkään. Kissat siinä nyhjänneet (ja oksentaneet päälle) kahvit kaatuneet ja koirakin varmaan käynyt sitten vähän nukkumassa siinä. Mutta sitä se elämä on.


Kokoa tuli 2,5x2m. Ohjeesta muokkasin vain reunaa, josta jätin muutaman pelkkiä pylväitä sisältävän rivin pois. Ohje on äärimmäisen hyvin kirjoitettu, joten suosittelen ehdottomasti kaikille. Kuvia on todella paljon, joten englanninkielentaito ei ole aivan välttämätön. Lisäksi jokaiseen pätkään taitaa vielä löytyä video-ohje.


Värien valinta oli jälleen erittäin hankala. Yritin seurailla isomman version värimaailmaa, mutta eihän se nyt ihan toiminut. Muutaman kierroksen myönnän purkaneeni täysin väärän värivalinnan vuoksi. Erityisesti pidän erikseen virkatuista neliöistä ja niiden värimaailmasta. Muutamia muitakin hyviä värikomboja sain tehtyä. Ainakin poistuin omalta mukavuusalueelta ja yritin yhdistellä kirkkaita värejä. Oppia ikä kaikki.



En pigottanut työtä ohjeen mukaan välillä, mutta muutama kerta olisi kannattanut. Lopussa on aivan hirveä työ saada keskellä olevaa kuprua suoraksi. Harmikseni myös kirkas sininen päästi hieman väriä valkoiseen pohjaan. Alareunan eriväriseen neliöön kirjailen vielä nimikirjaimet ja vuosiluvun muistoksi. Lopuksi pahoittelut kuvamääristä, se vaan on NIIN ihana ja täynnä yksityiskohtia. Pakko ikuistaa.

Lanka: Drops Paris
Koukut:3;4;4,5


 

 

perjantai 20. marraskuuta 2015

Lumihiutaleiden kesyttämisestä


JEI, lunta sataa vihdoin ulkonakin (ainakin Tampereen kupeessa)!! Sisätiloissa on koukulta tipahdellut hiutaleita syyskuusta alkaen ja nyt päästiin siihen pisteeseen, että nämä ruttuiset kasat pitäisi muokata näyttämään lumihiutaleilta. Pahoittelut kuvien tummuudesta, valoa ei vain ole riittävästi tähänaikaan vuodesta.


Pingotuksessa alustana oli pahvi, jossa alla vielä pyyhe pöytää suojaamassa ja päällä leivinpaperi estämässä kiinnijäämisen. Erittäin kätevä järjestely. Sitten vain tökittiin neuloja sopiviin kohtiin ja lumihiutaleet pingotettiin muotoon. Hidasta hommaa, sillä nuppineulani riittivät usein vain kahteen tai kolmeen hiutaleeseen. Pari isointa ja repaleisinta vei koko pakkauksellisen neuloja!


Näin monitahoisissa hiutaleissa totesin helpoimmaksi ensin pingottaa ja sitten sivellä päälle vesi-erikeeper seosta suhteessa 50/50. Ja ihan rapsakoita hiutaleita näin tulikin. Jos vain ennätin neulat kannatti nyppiä pois ennen kuin liima oli täysin kovettunut. Muutoin saattoivat olla aika tiukassa. Monet ovat puristelleet lumihiutaleet pussissa liimaseoksen kanssa, mutta tähän tuo tekniikka ei kyllä toimi, liimaa on sitten kyllä jokapaikassa. Varoituksen sananen muuten neuloista, osassa ilmeisesti pinnoite tai jokin oli kärsinyt ja päästi hieman ruosteista väriä kiinnityskohtaansa. Joten tsekatkaa neulat, ettei tule ikäviä ylläreitä!


Tämä määrä syntyi noin 100 grammasta varmaankin novitan vanhaa virkkauslankaa ja koukku 1,5. Suurinosa malleista on Täältä. Pari hiutaletta jouduin uudelleen virkkaamaan, sillä  viimeiset kierrokset olivat usein hankalia lukea kirjoitetusta mallista ja virheitä tuli. Seuraavaksi täytyy hieman jatkojalostaa näitä...





sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Vuoden suurin käsityötapahtuma

Eli Tampereen kädentaidon messut! Meidän reissu oli sijoitetty perjantaille, jonka viime vuoden kokemusten perusteella totesimme parhaaksi messupäiväksi. Tungokseksi asti ihmisiä riitti joka tapauksessa. Olimme varhain liikkeellä ja hallilla jo ennen messujen aukeamista. Erityisesti olin innoissani ennakkoon kankaista ja muutamia lankojen täsmäostojakin olin kaavaillut.

Keräilypuolelle emme edes eksyneet ja deli/design osastokin oli aika pikaista vilkuilua. Vaikka puolivälissä nautittiin kahvit ja leivät, loppui turnauskestävyys täysin kesken. Eli seuraavalla kerralla täytynee tähdätä parinakin päivänä messuilemaan, jos haluaa nähdä enemmän. Rahapussi tosin kiittää vain yhdestä messupäivästä. Poistuimme siis noin kolmen neljän maissa.


Ostokset olivat aika kangaspainotteisia. Paapiin kankaat olivat ensimmäisenä mielessä, mutta kuviot olivat osassa paljon kuvitelmiani suurempia, joten niitä ei sitten tarttunutkaan mukaan ennalta ajateltua määrää. Tapion kauppaan olin tehnyt ennakkotilauksen ja melkein kaikki langat olivat sieltä. Perinteisesti täältä on ostettu myös joulukortit, joissa tänä vuonna en suosinut tonttuja. Lisäksi postissa tulee vielä yksi hankinta.

Harmittamaan jäivät Lankavan osastolta loppuneet (tarjous)kalalangat sekä Taito keskusten osastoilla olleet kasvitauluaiheiset tuotteet ja helmipallot, mutta tämän asian voi aina korjata. Olisin halunnut myös ostaa skräppäys?tyylisen pahvitaulun, jossa lankakerä tytön päässä. Samalla paikalla oli myös sukupuu tyylisiä puukuvia. Mutta en löytänyt kojua uudelleen ja aika loppui kesken. Jos joku tietää mistä puhun, niin vinkatkaa.

Kivaa kyllä oli. Seuraavalle vuodelle enemmän suklaata mukaan ja ehkä se päivä 2.



keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Tilauksesta

En ole neulonut oikeastaan mitään tilauksesta. Olen huono siinä. Innostun usein kovasti ja sitten jos (ja kun) jokin menee pieleen niin homma saattaa jäädä kesken pitkäksikin aikaa (lue vuosiksi!). Nyt kuitenkin kälyni teki niin suuren palveluksen minulle, että halusin muistaa jollain oikeasti käyttöön tulevalla. Toiveena oli sormikkaat, väri kamelin tyyppinen ja hieman jotain koristetta.


Lankalaatikosta löytyi beige alpakkasukkalankaa ja jonossa oli koreillut Glacier jo pidemmän aikaa. Ensimmäinen sormikas valmistui päivässä, toinen vei hieman pidemmän ajan. Mutta yllättävän nopsakkaan nämä valmistuivat.


Kuvio saattaa olla aika koristeelinen mutta toivottavasti ei liian. Lisäksi luin ohjetta puolihuolimattomasti ja siinä on nyt omia sooloiluja, mutta eihän niitä kukaan huomaa. En uskaltanut ottaa vahvistamatonta alpakkalankaa (varastossa olisi ollut se hyvä kamelin väri alpakkana) toiselle meneviin sormikkaisiin. Tein nimittäin itselleni parisen vuotta sitten pelkästä alpakasta sormikkaat, joiden sormenpäitä parsittu muutamaan otteeseen. Missään hellässä käytössä nuo tosin eivät ole olleet. Lähes päivittäin nimittäin vähintään kaksi kertaa koiranulkoilutukset;hihna hiertää, milloin mitäkin namia syöttämässä ja keppiä heittämässä. Mutta silti on mukavampi antaa varmasti kestävämmät. Ja sovitaan että kauppaan kuuluu se parsiminenkin jos niikseen tulee.


Varresta jätin kuviota hieman pois, sillä nämä omat omasta mielestäni jo muutoinkin ihan tolkuttoman pitkät. Itse asiassa näitä neuloessa tuli mieleeni yhdistelmä pitkävartisista hanskoista 3/4 hihaisen takin kanssa, olisi aika makea yhdistelmä..

Malli: Glacier
Lanka: SchollerStahl Fortissima Alpaka
Puikot:2
Miltä nyt tuntuu? Toivottavasti passaavat

tiistai 27. lokakuuta 2015

Hyvää syntymäpäivää


Vaimo oli viimeinkin niin kätevä, että sai aikaiseksi ensimmäisen villapaidan miehelleen! Tällä saralla kaivattiinkin ryhdistäytymistä, sillä aiempi saldo taitaa olla vain yhdet villasukat kymmenen vuoden aikana. Miehen syntymäpäivälahjaksi valmistui siis Novitan Kevät 2015 lehden ohjeella raglanhihainen pusero.

Tämän tein siis yllätyksenä ja lahjaksi. Uskoisitko? Mies nimittäin kävi yksikseen ostamassa tarvittavat langat (pienellä ohjeistuksella tietenkin) ja tilasi nahkamerkit ebaysta. Puolet neuleesta neuloin kun katsoimme yhdessä telkkaa. Eikä silti ollut yhtään kartalla. Miehet =)


Lanka oli tarjouksesta ostettua Novitan Nallea. Mitä tästä nyt sanoisi. Kovasti on parjattu Novitaa viimeaikoina ja ei tämä kokeilu  kyllä uskoa lankaan kovasti nostanut. Kovin se on rouvia. Paksuus vaihtelee langassa ajoittain rajustikkin ja valmiissa neulepinnassa sojottaa polyamidin hahtuvia. Tämä tyyli ehkä sopii äijämäiseen paitaan ja saapassukkiin.


Ohjeestakin muutama ihmetyksen sananen. Se on neulottu paloista ja vain kirjoneuleiset rannekeosat (jotka korvasin raidoituksella) on tehty pyörönä. Mitä ihmettä? No jos nauttii nurjan neulomisesta ja ennenkaikkea saumojen ompelusta mikäs siinä. Mutta itse tein sekä hihat että helman pyöröneuleena, jotka yhdístettiin kaarrokkeen alkaessa ja arvatkaas tein kaarrokkeenkin ihan kokonaan pyörönä, hurjaa! Lisäksi kun silmukoin kainalon saumat umpeen ja pääntien takaosan korotuksetkin neuloin yhteen etuosan silmukoiden kanssa ei minulle jäänyt yhtään saumaa ommella ja ihan hyvä paita tuli.


Nopealla kokeilulla koko näyttää oleen hyvä, mutta pituutta olisi saanut ehkä olla hitunen enemmän. Katsotaan rupeaako käytössä haittaamaan niin neulotaan muutama kerros lisää. Sillä lankaa jäi ylitse ihan huimia määriä!

Malli: Miehen raglanhihainen paita (Novita Kevät 2015)
Lanka: Novita Nalle
Puikot:3,5
Miltä nyt tuntuu? Toivottavasti ei kutita herkkistä

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Neule syksyyn

Tämän piti olla neuletakki syksyyn, silloin kun on vielä kohtalaisen lämmintä ja puitu vilja tuoksuu. Noh vähän myöhästyin. Ei se mitään, ensivuonna on taas uusi syksy.


Malli on Blue Sand Cardigan (ravelrysta maksullinen ohje) ja raglanmalli. Ohjeessa on kaksi eri vaihtoehtoa yläosan lisäyksille ja se on todella hyvin kirjoitettu. Neulominen on vaivatonta ja sujuu nopsakkaan. Melkein jatkuvasti on jotain tekemistä, joten tylsistymään ei pääse.  Lopussa ei ole turhia saumoja, vain taskujen sivut on lopuksi ommeltavana (Tykkään!!).


Seuraavaksi varoituksen sana. Tämä on suunniteltu ilmeisesti hyvin pitkille ihmisille. Vaikka neuletiheyteni täsmäsi täydellisesti, havahduin taskuja aloittaessani siihen, että käteni eivät meinaa yltää taskuihin. Neule usein vielä venähtää pingotuksessa, joten puretaan helma. Tein siis suurimman neuleosuuden kahteen kertaan, uudelleen pienemmillä puikoilla ja hieman lyhempänä.


Niin ärsyttävää kuin uudelleen neulominen onkin, se kannatti. Pingotuksen jälkeen taskut todellakin vielä hieman valahtivat mutta muutoin takki on aikalailla oikean pituinen. Hihat ovat juuri eikä melkein. Ainut mikä hieman jäi vaivaamaan on tuo kauluksen levennys, joka tipahti hieman liian alas.



Lankana on Dropsin CottonMerino. Kivaa neulottavaa, tasainen pinta ja kestää purkamistakin!! Sitä jäi vielä ainakin pipon verran ja varmaan vielä jotain muutakin saadaan jämistä kasattua. Värit kopioin eräältä ravelryn käyttäjältä, olen niin huono yhdistelemään värejä.


Lanka: Drops Cotton Merino
Puikot:3,5-4
Miltä nyt tuntuu? Lämpimämpää täytyy vielä tehdä

maanantai 5. lokakuuta 2015

Kankaiden yön tulos

Viikko sitten perjantaina pidettiin kankaiden yö, johon eksyin ensimmäistä kertaa mukaan. Aiemmin olen ollut mukana vastaavassa neulojille tarkoitetussa tapahtumassa. Homma toimii niin että 20.00-2.00 osallistuvat kaupat julkaisevat erilaisia tarjouksia. Osa koko illan kestäviä, osa vain 15. minuutin ajan voimassa olevia. Sitten kytätään ja ostetaan ku sopiva tarjous pamahtaa ruudulle. Lisäksi oli saatavilla mm. erilaisia yllätyspusseja, jotka olivat erityisen haluttuja.


Facebookissa tapahtumaa oli helppo seurata ja vaikka mitä olisi ollut tarjolla. Hillitsin kuitenkin itseni ja kyttäsin tiettyjen ennalta tutkimien kankaiden tarjouksia. Ja todella hillittyjä ostokseni olivatkin, jotkut ostelivat kymmeniä metrejä! Jaksoin klo 00.00 asti mutta sitten oli pakko mennä nukkumaan. Kovasti odottamani ruusukankaat eivät koskaan tulleet tarjoukseen, mutta ostin ne silti  Pehemiältä ja sain sentään postikuluista alennusta. Lisäksi ostin Koot kaupasta super kivat leggarit ja parit kaavat.


Tapahtuma oli kerrassaan mainio ja varmasti osallistun vastedeskin, kunhan saan ompelutouhut kunnolla alkuun. Lisäksi postissa oli paketti, joka sisälsi lisää lankaa Sophies Universe peittooni (varmaan kolmas lisätilaus ja ilmeisesti nämäkään eivät vielä riitä) ja utuistakin utuisempaa Dropsin Kid-Silk lankaa, jonka yhdistän toiseen unelmapehmeään varastokaveriin. Yllättäen ensikosketukselta tuo silkki-mohair lanka tuntui hyvin keinotekoiselta. Piti oikein tarkistaa että ei sisällä yhtään keinokuitua.


 Mohair on siinäkin mielessä hassua, että se tulee vuohesta. Ainakin minä miellän vuohet karkeakarvaisiksi otuksiksi. Mutta toisaalta empä ole tavannutkaan Angoravuohia, tiedä kuinka pehmeää niiden karva olisi koskea. Pitänee lisätä hankittavaa listalle yksi Angoravuohi.

tiistai 22. syyskuuta 2015

Meritähti

Edellisen viimeistelyvimman aikana sain vihdoin kaarrokkeen ommeltua paikoilleen tähänkin neuleeseen. Varsinainen neulonta tapahtui jo kevään korvilla. Katselin muutaman jakson Outlanderia tätä neuloessani, mutta minua sarja ei jaksanut kiinnostaa. Silti aina kun neuletta katson tulee sarjan tapahtumat mieleen! Idea on selkeästi kopioitu Norah Gaughanin boleromallista. Mallin ilmestymisen aikaan itsekin koetin tuota boleromallia, mutta ohje oli (myös muiden kuin minunkin mielestäni) hieman hämmentävä. Purinkin aikaansaannokseni jo ajat sitten. Ehkä hyvä, boleromallisia vaatteita on allekirjoittaneen hankala käyttää.


Tämä malli on siis Viron suurimmasta käsitylehdestä, jossa on ainakin aiemmin ollut huomattavasti mielenkiintoisempia käsityöohjeita kuin kotimaisessa kilpailijassaa. Ohjeessa oli lankana Novitan mambo, mutta tämä on toteutettu Seiskaveikasta (isoveli). Otin silmukkamäärät kokoa isommasta kuin normaalisti ja hyvin toimii. Ohje siis, langassa on sanomista. Ensimmäinen virhe oli ottaa musta lanka, siinä ei näy kauniit palmikkokuviot vaan sensijaan kaikki pölypallerot, hiukset ja muut roskat. Lisäksi lanka oli purettu kerälle toisesta työstä ilman vyyhditystä ja kastelua. Neulejälki on kohtalaisen epätasaista ja tuskallista neuloa tuota kiharaa. Kastelu hieman helpotti lopputulosta.


Neuleessa on mielenkiintoinen rakenne, palmikot kasataan viisikulmioista, jotka neulotaan ulkokehältään sisäänpäin kavennellen (ymmärtääkö kukaan tätä??), eli aloituksia ja langanpäitä on ihan kiva määrä. Alkuperäisessä ohjeessa silmukoita poimitaan viereisestä viisikulmiosta ja luodaan lisää tarvittava määrä, hihat ja alaosa neulotaan pyörönä. Bolerokoeilun myötä viisastuneena (?) päätin luoda silmukat magic-loop tekniikalla, jolloin vältyn poimimiselta ja saumoista ei tule niin paksuja. Toimi mielestäni kohtalaisen hyvin ja antaa neuleeseen enemmän joustavuutta. Toinen muokkaukseni oli palmikoiden jatkuminen sivuille, eli tänne tein vielä yhden vajaan kuusikulmion.


Malli: Neulepusero meritähtikuviolla (Viron suurin käsityölehti Talvi 2010)
Lanka: Novita 7 veljestä isoveli
Puikot:5
Miltä nyt tuntuu? Toivottavasti talvella on pakkasta



maanantai 14. syyskuuta 2015

19194 ihmistä ei voi olla väärässä

Tämä malli lienee Ravelryn suosituimpia sukkamalleja, ellei jopa suosituin. Lähes 20 000 tehtyä sukkaparia viimeksi kun tarkastin. Pakkohan nämä sukat on siis jokaisen neulojan tehdä. Ensimmäinen sukka valmistui lähes kokonaan Jyväskylään suuntautuneen kesäreissun aikana VIIME VUONNA. Sitten ne jäivät. 



Talvella tartuin puikkoihin uudelleen ja tein toisen sukan loppuun. Päättely jäi kesken.... Vihdoin sain senkin tehtyä ja eikun sukat jalkaan. Malli on todella nätti ja helppo oppia ulkoa. Sukista tuli aika lyhyet, sekä varsi että jalkaterä olisivat tarvinneet mielestäni yhden kuviokerran lisää, mutta eivätköhän nuo käytössä hieman venähdä tai vaihtoehtoisesti löydä lyhyemmän jalan johon sujahtaa.


Nämä ovat ensimmäiset sukkani Väinämöisestä, jota moni neuloja on kehunut. Aiemmin olen tehnyt vain sormikkaita, joissa lanka toiminut erinomaisesti. Mielenkiintoista nähdä miten käyttäytyy sukissa, joissa kulutus on hieman kovempaa.

Malli: Monkey Cookie A
Lanka: Knitlobs Lair Väinämöinen Hopea
Puikot: 3
Miltä nyt tuntuu? Yksi UFO vähemmän, jee!!

tiistai 8. syyskuuta 2015

Suomen linnut

Pieni välipala projekti tähän väliin.

Vanhat lintuaiheiset pelikortit ovat varmaankin jo isäni lapsuudesta, pitkään ne ainakin ovat kotona pyörineet. Muutama on matkalla kadonnut, useampi revennyt tai taittunut ja tietysti niitä on merkattu (takapuolella jos jonkinmoista merkkiä). Ovat mielestäni niin kauniita kuvia että kehyksiin ne täytyy saada.


Kehykset taisivat olla tokmannilta. Ostin siihen "kätevästi" A3 kokoisen taustapahvin, mutta eihän tuo kehys ole sinnepäinkään. Jouduin siis improvisoimaan alareunaan mustan kaistaleen, johon kirjoitin Suomen linnut valkoisella puuvärillä, näyttää mielestäni ihan kivalta.


Kortit on takapuolelta korjailtu teippaillen ja lopuksi kaksipuolisella teipillä kiinnitetty taustapahviin. Mielestäni tästä tuli aika hieno. Paikkansa se sai nyt vessasta, jonka sisustustyylikkyys nousi heti 100%. Innoittaa viimeinkin uusimaan sen kulahtaneen maton ja hankkimaan ostoslistalla olleet hyllyt ja kattokruunu viimeistelisi kyllä tyylin.



Minulla olisi myös toiset kortit, joista tehdä taulu. Täytynee vain löytää riittävän isot kehykset niille ensin. Joten jatkoa seurannee tälläsaralla. Lisäksi yli jäi pari lintukorttia, joista voisi tehdä pikkutaulut vaikka viereiselle seinälle.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...