keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Jos Minna Parikka suunnittelisi villasukkia





Niin nämä olisivat varmaankin juuri hänenlaisensa sukat. Kaverini lähetti kuvan lehdessä olleesta mallista ja se iski heti kuin sata volttia ja ensimmäinen ajatus oli tietysti Minna Parikan kengät. Sanomattakin siis selvää että olen Parikka fani! Ja kyseinen lehtihän oli kotivinkin Unelmien käsityöt ja se ensimmäinen numero.


Jo ennenkuin lehteä käsiini sain laitoin sukat puikoille. Varastoista kun löytyi sopivaa pinkkiä lankaa. Lehdessä nämä on tehty 7Veljestä langasta, mutta minä tein omani Nallesta. Koska pohja on ihan perussukka niin muunnos onnistui helposti. Sukat olivat jo valmiitu kun sain lehden ja ohjeet korvia varten. Ne teinkin ohjeen mukaan. Korvissa on kaksi osaa; ulkolehti ja sisälehti, mutta paljeteilla päällystetty sisälehti ei juurikaan näy.


Omissa sukissani siirsin korvien kiinnityskohtaa hieman ylemmäs, jotta sukkien käyttö kenkien kanssa onnistuu. Nyt korvat asettuvat oikein mukavasti kengänkielekkeen sivuille ja keikkuvat menossa mukana varsin hauskasti. Tupsuista en ole aivan sata vakuuttunut, laitoin ne nyt alkuun mutta mikäli tuntuu siltä saatan napsaista ne pois myöhemmin. Sitten vain vapputoria odottelemaan!




Malli: Pupusukat - Unelmien käsityöt 1/2017
Lanka: Novita nalle vaaleanpunainen ja pinkki
Puikot:3

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Fleece gate ja sen seuraukset



Minä törmäsin talvella mikromuovi keskusteluihin. Ja koin pientä ahdistusta maailmantuhosta. Aihe ei ole aivan tuore, mutta minä törmäsin siihen vasta nyt. Pääpointti on se, että keinokuituisista vaatteista ja erityisesti fleecestä irtoaa pesun yhteydessä paljon pienenpieniä muovihiukkasia. Niin fleecehän on muovia!  Nämä hiukkaset sitten kulkevat vedenmukana luontoon, sillä ainakaan vielä vedenpuhistusprosessilla ei ole mahdollisuutta estää näiden hiukkasten pääsyä eteenpäin. Asiasta voit lukaista lisää vaikka täältä.


Sitten siihen ahdistuksen aiheeseen. Minulla on ollut vuosikausia aivan mahtavat fleece-olohousut, jotka tein ehkä joskus ylä-asteella. Niitä on käytetty ja pesty, varmaankin niin paljon, että enää niistä ei hiukkasia lähtisikään. Laitoin ne nyt kuitekin pois ja isännän kanssa sovimme, että enää ei fleeceä osteta, vaan pyritään löytämään korvaava mieluiten luonnonkuituinen tuote. Täysin tietysti keinokuitujenkaan käyttöä ei pysty lopettamaan, mutta mikäli on mahdollisuus valitaan vaihtoehto.
 

Tämä aiheuttikin ongelman; mistä uudet lököily housut? Kaivelin kangasvarastoani ja löysin Vanjasean puuvillaneuloksen. Neulos oli puoleensavetänyt minua viimevuoden käsityömessuilla niin, että ostin palan matkaan vaikken aivan tiennyt mitä sillä teen. Puuvillalla on tietysti omat ekologiset ongelmansa, mutta tämän kankaan kohdalla on yritetty ottaa huomioon myös näitä pointteja luomu ja GOTS-sertifikaatilla. Kaiken hyvän lisäksi kangas on valmistettu kotimaassa. Tämä kangas sai nyt muuttua olohousuiksi.


Kaava on MODA 10/2014-lehdestä. Ja oikein passeli olohousuihin. Malli on samalla sekä kapea että väljä niin käsittämättömältä kuin se kuulostaa. Taskut ovat oikeastaan vain näön vuoksi niin avara suu niissä on. Vyötäröresori on super korkea ja sen voi kääntääkkin kaksinkerroin tai lökötellä kunnolla yksinkertaisen resorin kanssa. Alkuperäinen malli oli tehty villaneuloksesta. Puuvillaversio onkin sopivan viileä näin kevääksi/kesäksi mutta ajattelin kyllä ommella sen merinovillaisenkin version talvea varten. Kunhan löydän kivan kuosin.


 

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Metsästäjätär



Katsottiin jo tovi sitten kotisohvalla isännän kanssa ilmeisesti kovastakin suosiosta nauttinutta Nälkäpelit-elokuvasarjaa. Olikohan ensimmäisessä vai toisessa osassa kun sarjan sankarittarella Katnissilla oli metsällä päällään keeppi (tai sen tapainen).  Ihastuin tuohon vaatekappaleeseen aika kovasti. Enkä ollut ainoa, sillä nopeasti googlettamalla löytyi useampikin tulkinta tästä vaikeasti nimettävästä kangaspalasta. Keeppi? poncho? liivi?.


Valikoin ohjeista LollyKnitsin version ja hieman muokkailin sitä mieleisemmäksi. Lanka on jo kertaalleen purettua 7-veljestä kolminkertaisena, sillä ohje on todella paksulle langalle. Tästä jäi hieman uupumaan esikuvan rouheus. Jos lankavalinto olisi ollut karkeampi tai tweedmäisempi, lopputulos olisi ollut ehkä vielä himpun parempi, mutta halusin vähentää lankavarastoja. 


Perusneuleena on kalanruoto eli herringbone. Neulepinta ei ollut minulle aiemmin tuttu, mutta käytännössä siis jatkuvaa yhteenneulomista. Youtube-videoista oli jälleen apua, kun harjottelin kuviota. Sileä kalanruotoneule yhdessä "sileän" langan kanssa antoi kuitenkin mielestäni liian simppelin neulepinnan ja mielenkiintoa lisätäkseni neuloin sitten parin kerroksen välein "väärinpäin" eli nurjia kerroksia oikealle.


Vaatekappale koostuu kahdesta kolmiosta, jotka ommellaan hieman limittäin päällekkäin yläosastaan ja lyhyen matkaa yhteen vartalo-osasta. Näin muodostuu kädenaukko. Tämän jälkeen poimin ja loin silmukat pääntielle. Pääntien reuna on virkattu ja vahvikkeena sisällä on käytetty pyöreää solumuovia vanhempieni talonprojektin työmaalta =) Varmaankin eksoottisin aines mitä vaatteessa olen tähänmennessä käyttänyt.

Yhtenä kevätpäivänä kokeiltuna tämä vaikuttaa oikein kätevältä. Lämmittää mutta ei liikaa!




Lanka: Novita 7-veljestä 3x
Puikot: 12



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...