Kotitiikeri

Aloitettuani neulomisen uudelleen, olisiko seitsemisen vuotta sitten, hamstrasin paljon lankoja ja kirjoja ihan vain silkasta innosta. Aina ei ollut aivan käsitystä mitä langasta tekisi, mihin se sopisi tai paljonko sitä edes tarvittaisiin. Tämänkin langan ostin ihan vain eläessäni violettia kautta, koska se vain näytti niin kivalta (vyyhdillä voisin vielä lisätä). Pallona se ei sitten aivan miellyttänyt minua ja lopullinen neulepinta yksinäänkään ei ole ihan sitä minulle ominta. Varastojani pienentääkseni neuloin kuitenkin sukat jos toiset tästä langasta.

Mallin kohdalla päästääkin sitten siihen extempero ostokseen eli Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin Neulekirjaan. Nappasin sen 7 eurolla alennusmyynnistä Oulunreissulla. Ja tämä on kyllä ollut kerrassaan mainio ostos. Ohjeista olen tehnyt jo useamman sukan ja ensimmäiset sormikkaanikin tein tämän kirjan perusteella. Todella hyviä perus ohjeita, joissa muokkaamisvaraa kun taitoa karttuu. Lämpimästi voin suositella, mikäli kohdalle kävelee. 

Tämänkertainen ohje on Kotitiikeri. Perussukka, jossa juju on varren käänne, nilkkoja tuplalämmittämään. Käänteet menivät minulta väärinpäin kun aivoni eivät nyrjähtäneet oikein silmukoiden poimimista varten, mutta tuo nyt ei haitanne. Ompelin myös napit kiinni napinläpiin, sillä koen että eivät muutoin välttämättä pysy kiinni ja eipä minulla ole tarvetta niitä aukoakkaan. Ja jotenkin ihmeellä lanka neuloitui ihan kohtalaiseksi pinnaksi.

Ohje: Kotitiikeri - Jenni Österman

Lanka: Nalle? käsinvärjätty

Puikot: 2,5

Syksyn väreissä

En tiedä mikä saa minut neulomaan ylipolven mittaisia sukkia uudelleen ja uudelleen. Niille tulee muutenkin niin vähänkäyttöä. Mutta niin vain taas kävi, että keväällä laitoin nämä puikoille. Kesällä olivat sävy sävyyn kuumuudesta palaneen nurmikon kanssa. Ja nyt syksyllä ne käyvät ruskan sävyihin yksi yhteen.

Julia on Tiina Kaarelan Puikkomaistenrin sukkakirjasta Haapsalu pitsiin pohjautuva sukkaohje. Ne neulotaan alhaalta ylöspäin ja sukan kokoa muokataan puikkokokoa muuttamalla, ei siis lisäyksiä! En ennen ole moisella tapaa sukkia tehnyt, mutta toiminee. Ei turhia välikuvioita sotkemaan mallikertoja. Minulla tosin on joko niin löysä käsiala tai tikkuiset jalat, että posottelin menemään resoriin asti samoilla puikoilla.

Lankana minulla on ensimmäistä kertaa kokeilussa Filcolana Arwettaa, sävy 136 Sinappi. Väri sopii vallan mainiosti tälläiseen viljantähkä tyyppiseen kuvioon. Ja lanka itsessään on ihan älyttömän pehmeää! En tiedä onko jopa liian pehmeää sukkasiin, mutta paidan voisin näistä kyllä jatkossa neuloa! Todella ihana lanka.

Koetan saada näitä upeita pitkiäkin sukkia käyttöön asti tulevana talvena. Ehkäpä seuraavana viikonloppuna Lahden Kätevä ja Tekevä messuilla?! Tämä on ensimmäinen kertani kyseisillä messuilla, joten vinkkejä otetaan vastaa messuihin ja erityisesti Lahden hyvien ruokapaikkojen suhteen!

Ohje: Julia – Haapsalu Lace Socks by Tiina Kaarela 

Lanka: Filcolana Arwetta Classic 150g

Puikot: 2,25 

Koko kesän vieneet sukat

Blogissa on ollut hiljaista, mutta niin oli kyllä kesällä neulontarintamalla. Helle ei todellakaan innostanut neulomaan. Neuloin kyllä jotain, mutta ne ovat vielä hyshys osastoa.=) Aikaa meni myös ompeluksiin ja niihinkin palaillaan tässä syksyn aikana. Lisäksi kuvaajani on nykyään niin kiireinen, että täytynee opetella itse ottamaan kuvat, jotta saa jotain näytillekkin.

Nämä sukat valmistuivat kaikesta huolimatta kesän aikana. Odottelivat vain päättely innostusta Kuvauksesta kiitos menee tälläkertaa ystävälleni Sannalle - Iso Kiitos!

Malli on Tiina Kuun ja mukana viimevuoden TourDeSock-kisassa. Ihastuin kuvioon jo silloin ja päätin neuloa sukat kun ohje tulee kaikkien saataville. Pääväriksi valkoitui joskus alennuksesta mukaan tarttunut Novitan Venla - ohut sukkalanka. Lanka ei tuntunut kovinkaan kivalle sormiini, mutta katsotaan miten kestävät käyttöä. Lanka oli aika karhea ja jotenkin laihan oloinen.

Kirjoneulekuvioihin valkoin jämälankoja ja sittenhän siinä kävi niin, että tummanvihreä ei riittänyt ja siksi teräosaan tuli ruskeaa kuviota. Mutta värisävy pysyi samana niin kokonaisuus näyttää kohtuu harmoniselta. Alkuun yritin parittaa vihreää ja harmaata vaaleanpunaisen kanssa, pinkki-fani kun olen. Tappio täytyi myöntää, vaikka kerät näyttivät hyvältä kombolta, neuleessa se ei toiminut sitten yhtään.

Tiinan ohje oli hyvin yksityiskohtainen ja helpposelkoinen, kuten aina! Pidän paljon Latvialaisesta letistä varren kuvion reunoilla, vaikka sen neulominen on välillä aika taistelua lankojen kiertymisen vuoksi. Kuviot ovat myös kauniit ja raita-yksityiskohta tuo vielä jotain sitä yksiväriseen osuuteen. Kantapää on  minulle liian pussimainen ja iso, vaikka vaihdoin pienempiin puikkoihin, joten sellaista en varmaan enää kokeile.

Ohje: Kanteletar by Tiina Kuu

Lanka: Novita Venla + jämiä

Puikot: 2, 2,25 

Hilmat

Nyt on sitten poltettu loputkin seiskaveikat varastoista, tai ainakin täydet kerät! Ja valmistui tämän vuoden viimeiset sukat. Tai ainakin niin arvelen, sillä nyt puikoille tuppaa meinaan puseroa puseron perään! Kaikkia tekisi niin mieli tehdä että oikein mikään ei edisty. Mutta Hilmoihin.

Hilma on yksi monista Suomi 100-juhlavuoden jutuista. Ja mikäs siinä kyllähän näitä vuosia kelpaa juhlia! Tavalla jos toisellakin. Hilmat ovat Sari Suvannon suunnittelemat, ja pohjautuvat Pohjois-Karjalan museon neulekokoelmaan. Lisää neulesuunnitteluprosessista ja ohjeen löytää suunnittelijan blogista Hilppa. Mallissa on yhdistetty perinteisiä pintakuvio elementtejä ja nyöritys ja värivalinnat taas voivat tuoda siihen uutta nykyaikaisempaa twisitä.

Käytin ohjeenmukaan seitsemänveljestä lankoja, kun niitä löytyi vielä. Harmaa kyllä taisi olla ainoa täysi kerä varastoissani! Jännitin värin riittävyyttä ja niinhän siinä kävi että harmaa loppui ihan viimemetreillä kesken. Siksi siis punaiset sukkien kärjet, ei kuulu ohjeeseen! 

Kaikki kuviot ovat pintaneuleita, kuten jo yllä mainitsin. Kaksivärinen kuviokin koostuu siis nostetuista silmukoista, joten tähän malliin ei tarvitse kirjoneuletaitamusta! Löysentelin käsialaani aina viimeisellä kerroksella, kun seuraavalla kierroksella oli tiedossa silmukannnostoja, yrittäen näin välttää liian kirraamisen ja ihan kivasti nuo asettuivat. Neuloin myös  kahta sukkaa yhtäaikaa, ehkäistäkseni kakkossukkasyndroomaa ja sen langan riittävyyyden vuoksikin. Ja onhan se kivaa että kerralla valmistuu kaksi sukkaa! Lisäksi olin niin ovela, että päättelin langanpäät kerrankin neulonnan lomassa, joten lopussa ei ollut kuin kaksi päätä pujoteltavana!

Ohje on hyvin seikkaperäinen ja ainoastaan jäin kaipaamaan mittaa nauhoille. Niistä ei mainittu mitään, mutta tein pari reilun metrin mittaista i-cord nauhaa. Sitten pujottelin ne sukkiin ja totesin että vähempikin olisi riittänyt. Napsaisin reilut kaksikyymmentä senttiä pois ja silti ne ovat ehkä hieman liian pitkät. 70cm saattaisi olla sopiva pituus.

Ohje: Hilma - Sari Suvanto

Lanka: Novita 7veljestä

Puikot: 3

Kylmästä kylmempään - tulen vielä sukkia tekemään

Ei tullut kyllä tänä vuonna kesää ollenkaan, lämpimät ja sateettomat päivät on laskettavissa yhden käden sormista ja varmasti jatketaan vain kylmempään päin. Siinämielessä se, että juuri tänä kesänä päätin neuloa sneacker-villasukkia on ehkä hieman hassua. Minähän kuljen A-I-N-A villasukat jalassa ja "keveämmille" kesäsukille olisikin ollut tarvetta useampana kesänä. Tämä kesä on kuitenkin menty paksuilla talvisukilla. Onneksi kesä tulee taas ensi vuonna ja nämä pääsevät vielä käyttöön.

Taina Anttilan tennarisukka on ollut Ravelry jonossa pitkään ja nyt päätin jämälankakoria keventää parin parin verran. Eipä näihin kauheasti lankaa mennyt, mutta kuluivat varastot 41 ja 43 gramman verran.

On vähän hullunkurista aloittaa sukka ja sitten mennäänkin suoraa kantapäähän. Niin tottunut tahkoamaan sitä vartta, että ihan ihmettelee kun se ei kerkiä alkamaankaan. Taisi muutama rivi liikaa tulla tuota joustinneulosta yhteen jos toiseenkin sukkaseen.

Malli on tosi kivan näköinen, näin kirjavaksi raidoitetuissa sukissa tuo värikkään osion pintaneule ei juurikaan tule esiin mutta minusta siinä on pieni timanttikuvio. Täytynee joskus tehdä vielä pari yksivärisestä. Jalassa pysymisestä tai muutoin mallin toimivuudesta en kyllä osaa antaa vielä mitään mielipidettä. Ei ole tullut nilkkasukka-ilmoja vieläkään. Ehkä siis ensivuonna. Nyt kaivetaan esiin paksummat sukkalangat.

Ohje: Tennarisukka - Taina Anttila

Lanka: Fingering-jämiä

Puikot: 2,25

Kerjäläinen ja prinsessa

Vuosia sitten näin upeat sukat, joissa oli palmikkoa erivärisellä langalla kuin toinen pohjaväri. Sukille ei kuitenkaan ollut ohjetta ja olin aivan ihmeissäni siitä, miten moiset on tehty. Nyt törmäsin Ravelryssä samankaltaiseen ohjeeseen ja päätin opiskella miten nuo ihmeellisen upeat sukat oli tehty.

Instan puolella arvuuttelinkin jo aiemmin iskeekö näissä se kuuluisa kakkos-sukka syndrooma, sen verran takkusi alku. No eipä käynyt niin, aika nopsakkaan se toinenkin sukka syntyi ja ilman suuria ponnisteluita. Kumman koukuttava tuo kaavio on! Vielä yksi kerros, kun vauhtiin pääsee.

Kuvio koostuu sekä minipalmikoista, että nostetuista silmukoista. Näin saadaan luotua upea neuleen pinnalla kiemurteleva palmikkokuvio. Molemmat neulostyypit tekevät pinnasta joustamattomampaa, joten arvoin puikkokoon kanssa alkussa. 2,25 vai 2,5. Olen todella löysä neuloja ja päädyin sitten siitä syystä pienempiin puikkoihin, mutta otin kuitenkin sukan suurimman koon. Aika tiukat sukat näistä kyllä tulikin, mutta tykkäänkin napakasti istuvista enkä jaloissa pyörivistä sukista.

Sukkaan on kolme eri kokoa ja tämä siis isoin niistä. Kahdessa pienemmässä versiossa sivuihin ei tule tuota siksak-kuviota vaan ne ovat pelkkää raitaneuletta kuten pohja. Tämäkin oli yksi syy ottaa pienemmät puikot, jotta saan sivuihinkin jotain tapahtumaan. Ehkä hieman tylsemmät olisivat nämä sukat olleet ilman sivu-kuviota. Vaikka alussa olikin tiukkaa ohjeen katsomista mikä silmukka kääntyy milloin mihinkin.

Lankoina on kaksi aika eri sarjassa painivaa kaveria. Prinsessa on luonnonvalkoinen Cascade Heritage silk, ehkä jopa liian pehmeä ja hieno sukkalangaksi, mutta minulla ei ole koskaan perusvärejä laatikoissa. Onko jollakulla sama pulma? Ikinä ei osta sitä harmaata tai valkoista kerää, vaan jonkun paljon värikkäämmän, allekirjoittaneen tapauksessa usein pinkkiä sisältävän...  Violetin ja pinkinkirjava(hox!!) on  ravelrystä ostamani, pieni mysteerilanka. Muistaakseni se on nallea, mutta en sitäkään aivan varmaksi muista. Uuttera perussukkalanka kuitenkin voinen sanoa näistä yhdet sukat tehneenä.

Ensimmäinen sukka on hieman löysempi, tietysti kun kuvio oli uusi ja ohjeenkatselu ja harjoittelu tekivät pieniä taukoja neulontaan. Lisäksi sukkaa koetettiin jalkaan monta kertaa. Toinen sukka taas neuloutui paljon tiukempaan. En ole näitä vielä kastellut joten saa nähdä tasaako se hieman eroa. Ihanat sukat kuitenkin ja suunnittelijalta ilmestyi myös juuri toinen samaan tekniikkaan pohjautuva malli! Neulottavat eivät siis neulomalla lopu!

Ohje: Escapism - Michelle Leanne Martin

Lanka: Cascade Hertage silk 63g ja kirjava nalle (?) 37g

Puikot: 2,25 

Viides kerta toden sanoo ja neulojan zen.

Sain kerran palautetta; kiva kun kirjoitan epäonnistumisistakin, eikä kaikki aina ole niin helppoa ja ruusuista. No nyt tulee sellainen stoori, että oksat pois! Tarina alkaa ainakin parin vuoden takaa, jolloin näin ohjeen makeisiin leopardisukkiin. Sellaisethan oli saatava. Metsästin ohje-kirjan amazonista ja ostin langat. Päädyin pinkkeihin, sillä ruskeasävyinen leopardikuvio antaa vieläkin huonoja fiboja allekirjoittaneelle jostain 80-90 luvulta.

Ohje on erikoinen; ensin neulotaan pohja, sitten varpaista eteenpäin oikeilla ja nurjilla kerroksilla, samalla jalkapohjan silmukoita yhteenneuloen reunoissa. Viimein nilkan kohdalla aloitetaan pyörönä kirjoneule. No sain jalkaterän valmiiksi ja totesin, että nyt on puikkovalinta pielessä, eivät tule sukat jalkaan mahtumaan. Purin jalkaterän ja aloitin uudelleen, eipä tässä mitään ihan alussahan vasta mentiin. Pääsin poimimaan viimeisiä silmukoita vartta varten, kunnes totesin, että niitä on varmaankin 50 liikaa. Puretaan taas. (Tässäkohtaa väitän: kirjassa on virhe jalkapohjan viimeisen kerroksen lisäyksissä (tai minulla lukihäiriö), jättämällä lisäykset tekemättä pääsee paljon lähemmäs oikeaa silmukkalukua). No tämänjälkeen neuloin ensimmäisen ja toisenkin sukan aika haipakkaa.

Olin valmis siirtymään seuraavaan vaiheeseen, eli värjäykseen. Kirjoneule tehdään siis kahdella värillä ja lopuksi täplien sisukset värjätään. Empä ollut neuleita värjännyt aiemmin ja muistelin koittaneeni väriä jopa koetilkkuunkin. Värittelyn jälkeen piti väri kiinnittää lämmöllä. Siinä kävi sitten niin, että väriaine poltti langan kaikista kohdista missä sitä oli. Itkuhan siitä tuli. Monen tunnin neulonta ja näperrys hetkessä pilalla. Sukat roskiin ja ohje mäkeen.

Nyt vuosien jälkeen katselin jämälankakoria ja siellä oli sopivannäköisiä nöttösiä valkoista ja pinkkiä. Karvas pettymys oli jo ilmeisesti lientynyt, kun päätin vielä kerran kokeilla sukkasia. Neulominen lähti kivasti liikkeelle kunnes pääsin tuohon varren silmukoiden poimimiseen. Olin myös unohtanut että ohjeessa oli jotain häikkää, eikun purkamaan. No tämän jälkeen saatiin sukat vihdoista viimein (jälleen!) neulonnan osalta valmiiksi.

Värittämisen kanssa otin nyt varmanpäälle. Aikuisten värityskirjat ovat olleet tässä viimeaikoina pinnalla, se on rentouttavaa ja mieltärauhoittavaa tekemistä kun värittelee kuvia. Tämä neulojakin yritti rentoutua värittelemällä täpliä ihan tavallisella kangastussilla, tälläkertaa en edes yritä kiinnittää väriä. Jos pesussa lähtee niin väritellään sitten uudelleen. Mieli lepää, anti-stress ja silleen.

Että tälläistä tälläkertaa. Neulontasaaga oli aikamoinen. Itse malli istuu jalkaa mielestän oikein mukavasti. Saapasmallinen ratkaisu sopii ainakin minulle, pohkeeseen tulee hieman lisäyksiä mutta ei liian leveäksi käy. Suunnittelijan kanssa en ole  aivan samaa mieltä siitä, että jos (ja kun) jalkapohja kuluu puhki, on helppo poimia silmukat reunoilta ja neuloa uusi pohja. Tuntuu hankalalta, mielummin ehkä parsin. Teinkin jo ennakoivia toimenpiteitä ja harjoittelin vähän neulekirjomista tekemällä tassunjälkiä pohjiin. Mukavasti tuo turkoosi rauhoittaa kaikkea pinkkeyttä.

Turkoosia löytyy lisää myös sukkien yläosan käännöksen takaa, siellä on piilossa kissamaisen viileä teksti.  Jos jotakuta kiinnostaa vielä tämän jälkeen neuloaleopardisukat niin ohjekirja think outside the sox on minulla myynnissä. Kirja on koottu neulontakilpailuun osallistuiden ihmisten sukkamalleista (leopardi oli voittaja) ja siellä on jos jonkinlaista tapaa tehdä sukkaa, ihan perinteisiäkin malleja kyllä löytyy myös.

Ohje: Leopard Spots - Betty Salpekar (Think outside the sox

Lanka: Valkoinen: Hot sock uni,  Pinkki: Drops Fabel, Pirkanmaan kotityö Roosanauha lanka, Turkoosi: Austermann Step, Kirjava: Austermann ??

Puikot: 2,25 ja 2 

Jos Minna Parikka suunnittelisi villasukkia

Niin nämä olisivat varmaankin juuri hänenlaisensa sukat. Kaverini lähetti kuvan lehdessä olleesta mallista ja se iski heti kuin sata volttia ja ensimmäinen ajatus oli tietysti Minna Parikan kengät. Sanomattakin siis selvää että olen Parikka fani! Ja kyseinen lehtihän oli kotivinkin Unelmien käsityöt ja se ensimmäinen numero.

Jo ennenkuin lehteä käsiini sain laitoin sukat puikoille. Varastoista kun löytyi sopivaa pinkkiä lankaa. Lehdessä nämä on tehty 7Veljestä langasta, mutta minä tein omani Nallesta. Koska pohja on ihan perussukka niin muunnos onnistui helposti. Sukat olivat jo valmiitu kun sain lehden ja ohjeet korvia varten. Ne teinkin ohjeen mukaan. Korvissa on kaksi osaa; ulkolehti ja sisälehti, mutta paljeteilla päällystetty sisälehti ei juurikaan näy.

Omissa sukissani siirsin korvien kiinnityskohtaa hieman ylemmäs, jotta sukkien käyttö kenkien kanssa onnistuu. Nyt korvat asettuvat oikein mukavasti kengänkielekkeen sivuille ja keikkuvat menossa mukana varsin hauskasti. Tupsuista en ole aivan sata vakuuttunut, laitoin ne nyt alkuun mutta mikäli tuntuu siltä saatan napsaista ne pois myöhemmin. Sitten vain vapputoria odottelemaan!

Malli: Pupusukat - Unelmien käsityöt 1/2017

Lanka: Novita nalle vaaleanpunainen ja pinkki

Puikot:3

Sukkia hyväntekeväisyyteen

En juurikaan neulo varsinaisiin hyväntekeväisyys-kampanjoihin sukkia tai mitään muutakaan. Neulomisessa on kuitenkin aika työ ja pelkään tuotosten menevän käyttämättä roskiin. Joten parempi neuloa vain itselleni tai sellaisille joiden tiedän arvostavan käsintehtyä tuotetta. Nyt tein kuitenkin muutaman parin juhlavuonna syntyvien vauvojen keräykseen.

Valkoinen lanka on Teeteen primavera silkki-merinovillaa ja sininen Dropsin merinovillaa, molemmat jämälangoista. Näiden ei pitäisi kyllä kutittaa ketään! Vastaavia töppösiä olen neulonut tutuille aiemminkin ja heiltä olen saanut paljon kiitosta sen toimivuudesta ja ulkonäöstä, joten päätin tehdä näitä myös nyt. Töppösen ohje oli minulla tulostettuna ja onneksi, sillä nyt se on poistettu netistä. Alkuperäistä ohjetta muokkasin kyllä jonkinverran, sillä lankaa katkottiin ihan liian usein, ainakin tälläiselle päättelyä vihaavalle.

Hurjasti ovat ihmiset neuloneetkin töppösiä ja osassa sairaaloista kiintiö on jo täynnä! Lisää infoa löytyy virallisilta sivuilta  mikäli vielä haluat osallistua tähän tempaukseen.

Omani vein jo keräyspisteeseen, nyt toivon vain että päätyyvät arvostaviin käsiin ja käyttöön!