Tampereen messut 2017 - selvitty

Otti muutaman päivän selvitä viikonloppuna olleista Tampereen kädentaidon messuista. On se vain mielettömän kokoinen tapahtuma! Sain messujen sisäänpääsyn Tampereen messuilta ilmaiseksi tätä blogikirjoitusta vastaan. Toisaalta olisinhan kirjoitellut myös vaikka en blogistina paikalla olisi ollutkaan. Valokuvaaminen jäi hieman nyt muun messuhumun jalkoihin, joten kuvia on vain ehdottomasti järisyttäneistä asioista. Paljon paljon muutakin mielenkiintoista tietysti oli. Ja mitä nyt muiden messukirjoituksia olen lukenut niin osaa niissä esiinnostetuista jutuista en edes huomannut!

Ihan ensimmäisenä huomasin aulassa olleet Sanna Vatasen moottorisahat. Rakkautta ensisilmäyksellä! Todella taidokkaasti tehtyä! Sannan sahat olivat lainassa Luston näyttelystä. Tuo on auki vielä ihan Tammikuun alkuun, joten sinne ihastelemaan kaikki, vielä ennättää!

Seuraava totaalinen ihasuksen kohde oli Kaino. Ihmettelen edelleen miten en ole ennen törmännyt tähän! Kotimainen neuleyritys Köyliöstä! Ja tuo vihreä bambi-kuosi oli rakkautta ensisilmäyksellä. Värit ja kuosit olivat hyvin yhdisteltävissä, ehdottomasti muistettava jatkossa!

Töysän kenkätehtaan komeita lapikkaita (vai onko nämä nyt paulanpieksut?) olen ihaillut aiemminkin, nyt myyjät suostuttelivat minut ihan kokeilun asteelle. Mielettömän hyvät jalassa ja pitkään arvoin otanko vaiko enkö. Tälläkertaa eivät tarttuneet mukaan, mutta joku vuosi vielä. Vähän arastelen käyttää nykyisiäkin huopikkaitani, talvet kun täällä etelässä eivät ole kovin talvisia ja pihat aika kuraisia. Esittelijät vakuuttivat että kuivuttuaan kengät on helppo puhdistaa harjaamalla tai paineilmalla. Kävisiköhän painepesuri?

Messuille lähdin valtavan ostoslistan kanssa, mutta lopulta saalis oli aika maltillinen. Lankoja varsinkin piti ostamani enemmän, mutta ehkä nyt mielettömän runsas valikoima sai minut ihan sekaisin. Kangaspuolella Käpyseltä löysin haaveilemani burgundin-pitsi-merinon ja ananakset. Metsolan bambi (vaikka aluksi luulinkin vuoheksi...) oli ainut suunnittelematon ostos. Langat ja napit ennakkotilauksesta Tapion kauppaan.

Kässämessut!

Ihan kohta! Ihan kohta! Täällä ei melkein malteta odottaa tulevia Tampereen kädentaidon messuja. Alkusyksystä innostus on kohonnut tasaisesti ja nyt aletaan olemaan ihan täpinöissään  messujen suhteen! Olen bloggarin ominaisuudessa paikalla ja perinteisesti äiti sekä sisko messupoppoona mukana.

Ennakkofiiliksiä olen nostellut katselemalla mm. instassa Seinäjoen ja Oulun kässämessujen tunnelmia, ja tietysti selaillut Tampereen Messujen sivuja. Ilokseni huomasin, että nyt näytteilleasettajien sivuilla voi kätevästi valita haluamansa kategoriat ja näin ennakkoselailla tarjontaa! Tämä onkin tosi hyvä sillä messuthan ovat isot, kuten jokainen siellä käynyt tietää. Kartankaan tulostaminen ja siihen tärkeiden paikkojen  merkkaaminen  ei ole ollenkaan huono asia. Ettei mikään mene ohi. Sillä niin käy tosi helposti, nimimerkillä kokemusta on!

Itse laittelin listalle jo muutaman must-have lankaostoksen ja kankaita. Paljon kaikkea pientä on myös hankittavana. Ja tietysti pitää varata hieman rahaa niihin löytöihinkin! Mites te muut, lähdettekö messuille katselemaan ja etsimään inspiksiä vai onko kyseessä tarkkaan harkittu ostosmatka? Vai kenties molempia?

Messuilla tavataan!

Jaa sitten ne ostokset

No nyt on jo melkein toivuttu messuista, joten esittelen vielä ostokseni lyhyesti. Budjetti ylitettiin (ei yllätä ketään?) ja vielä enemmänkin olisin halunnut ostaa. Kyyti vain rupesi ilmoittelemaan lähdöstään, ehkäpä onneksi. 

Ostoslistankin olin laatinut, mutta lopulta se ei pitänyt oikein paikkaansa. Minun ei pitänyt ostaa lankaa kuin yksi kerä.... Helmiä ja nappeja piti hankkia senkin edestä, mutta näitä ei tullut hankittua sitten ollenkaan. Kangaspuolella minua harmittaa kovasti. Unohdin ostaa tilkkupuuvillapaloja. Ne olivat mielessäni jossain vaiheessa, mutta unohtuivat.

Aloitetaan vaikka kankailla. Ensimmäisen kerran lankesin Verson osastolla. Useasti netissä ihailemani Sielulintu-kangas oli pakko heti poimia mukaan. Paapiin osastolta olin hieman suunitellut oranssin Työkalut-kankaan ostamista ja kun sitä sitten löytyi, otin myös palan turkoosia lakka-pupu kangasta, josta nimi nyt hukassa. Vanja Sean osastolla ihailin harmaata Beahive-luomuneulosta (uunituore uutuus). Palasin myöhemmin vielä silittelemään palaa ja totesin että se tarkoittaa, että pala on ostettava. Nyt se pyöriikin paraikaa pesukoneessa ja visio on valmiina.

Sitten se lankapuoli... Kuvasta puuttuu itseasiassa yksi vyyhti, jonka siskoni toi myöhemmin. Se oli ennakkoon tilattu Tapion kaupasta. Erittäin kätevä palvelu, tilauksen voi rauhassa askaroida ennakkoon kotona ja noutaa messuilta sopivana päivänä. Messujen aikaan  "Tapsalla" oli Dropsin alpakkajuhlat ja niitä tarjoulankojahan sieltä tilattiin. 

Yksi vyyhti mitä erityisesti etsin oli suonvärinen lanka. Moni tarjosi kirkkaanvihreitä myrkkysuo vyyhtejä, mutta etsin ihan suomalaista turvesuota. En ihan vakuuttunut ole tuosta Väinämöisestä värissä pippuri, mutta kokeillaan lähtisikö idea toimimaan. Wetterhoffilta ostin kaksi vyyhtiä "uutta" Veeraa ihanassa punaisen sävyssä ja yhden Sivillan. UUps...

Titityyltä otin kaksi kerää sitä paljonpuhutta Tukuwool Sockia. Vaaleanpunahtavassa sävyssä, joka ei kyllä näistä kuvista välity ihan oikein. Tukuwoolia piti ostaa, mutta yritin vastustaa vaaleanpunaista.... Harmaa olisi saattanut olla parempi valinta, mutta miten siihen on niin hankala tarttua?

Valmistuotteet tai puolivalmistuotteet ovat sitten tässä. Niistä saippuat, kranssipohja ja puukauha olivat listalla. Tosin kranssi osottautui vääränkokoiseksi. Teippitarhan ständiltä otin ihanaa eläinkuvioista teippiä, joka muistuttaa mielestäni vanhoja postimerkkejä. Puuvillakankaalle paineetu tytönkuva on Helmi Sirolan käsialaa ja sen ostin ihan mielijohteen perusteella.

Näillä mennään!

Tampereen käsityömessut!

Seuraa reportaasi Tampereen käsityömessuilta. Päivä oli perjantai (hyväksi todettu) ja messuseurueessa lisäkseni kolme aikuista ja yksi vauva. Lähdettiin ajoissa (innoissamme) aamulla matkaan ja saatiin odotella hetki ennen ovien avautumista, että pääsimme koluamaan messukojuja.

Aloitimme hyväksitodetulla kaavalla; A-hallista takaseinältä eteenpäin. Kolmatta kertaa messuilevana tuntui, että kojuja olisi ainakin tässähallissa hieman harvennettu, sillä tilaa oli todella hyvin suuresta ihmismäärästä huolimatta. Ensimmäinen halli tuntui menevän hujauksessa, osaksi siksi että useampi koju oli jo entuudesta tuttu ja tiesi jo ensivilkaisulta onko siellä minua kiinnostavaa tavaraa. Eikä siis kaikilla tarvinnut viettää aikaa ihan niin kauan. Ensimmäisen hallin  ja reilun parin tunnin jälkeen tankattiin kahvilla ja suunnattiin seuraavaan halliin, joka osaltani meni kuitenkin aikalailla ohitse. Jännitin nimittäin tulevaa lava-esiintymistä. 

Kellon lähennellessä puoli kolmea suunnattiin esiintymislavalle kuulemaan miten sijoitukset jakautuivat Kotiliesi Käsityön, Jukka Rintalan ja Sandnesgarnin asustekilpailussa. Sijoitukseni oli kilpailunumeron enteilemä 1! Ja jännityksestä huolimatta lavallakin meni ihan hyvin. Kilpakumppanien työt olivat myös todella hienoja ja pääsivät livenä paljon paremmin oikeuksiinsa, kuin mitä lehden kuvista sai selkoa. Jännityksen lauettua ja hieman voitto skumppien avustamana olikin sitten rentoa kierrellä uudelleen mielenkiintoisia kojuja. 

Alla muutamia messujen parhaita paloja. Paljon muutakin olisi voitu nostaa esiin, mutta jotta vältytään kilometripostaukselta mennään näillä ja katsotaan ostokset seuraavassa osassa. Jos innostut näistä, messuilemaan ennättää vielä sunnuntaina!

Silkkituonti Sorrin kojussa oli pehmeääkin pehmeämpää silkkilankaa ja vaikka mitä muuta upeutta. Silkin kiillossa on vain sitä jotain. Tuo marjapuurun punainen värikin on kuin juuri minulle tehty.

Iisakki Järvenpään puukkotehtaan kojulle minut pysäytti tuo punainen Riista-kaitaliina. Suunnittelin siinä että sopisi upeasti joulupöydän koristeeksi, ja juuri näin oli myös esittelijä ajatellut ja käyttänytkin liinaa. Samalla tutustuimme ensipuukkoon. Ensipuukko on oiva joululahja nuorellekkin lapselle (minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa!). Puukon kärki ei ole terävä ja siinä on tukeva nahkainen kädensija ja kunnollinen sormisuoja ennen terää. Mahtavia kädentaidonnäytteitä nämäkin puukot.

Titityyn osastolla tiesin varmasti löytyvän uutta suomalaista sukkalankaan Tukuwool Sockia ja olihan siellä kaikenmoista muutakin ihanuutta, jonka äärellä huokailla ja hipelöidä. Pari kerää tarttuikin mukaan, arvaatteko värin?

Taitokatu on yksi messujen parhaista ideoista, se taisi olla tässämuodossa mukana toista kertaa? Taito Ylä-Savon osastolta äkkäsin nämä Anna Q:n ryijyt. Vihreäsävyinen ryijy saattaa olla tulevaisuuden ostoslistalla, sopisi meille mielestäni todella hyvin.

Jo heti alussa Alajärven kotitekstiilin punainen kylpytakki kiinnitti huomion, mutta kun sitten pääsin osastolle se olikin kadonnut. Kyseessä siis oli sama takki kuin vasemmalla puolen roikkuu mutta oikeanpuoleisilla väreillä. Takkia ei oltu kuitenkaan myyty, vaan se oli läksinyt kuvauksiin, joista se ei kerennyt palaamaan minun messuilujeni  aikana.

Wetterhoffin osastolla oli lisää herkullisia lankoja ja useita erilaisia tarvikepaketteja. Tarvikepakettien hyvä puoli on että värienyhdistely on tehty jonkun toisen toimesta eikä itse tarvitse pähkäillä sopivia komboja. Osastolla kovasti mainostettiin uutta Veera-lankaa (kampavillalanka 100g -900 m) joka on kankaankudonnasta ehkä tuttu, mutta lanseerattiin nyt myös kudontalankan!

Kulkurin kartanolta löytyi kiinnostavia kodinhoitotuotteita mm. Pyykkietikka, jota kovasti mielin. Olen käyttänyt tavallista etikkaa paljon pyykinpesussa (mm. poistaa hajuja ja estää värien haalistumista) ja siivouksessa. 

Vanja Sean standilla siliteltiin neulos jos toinenkin. Luomupuuvillaa ja kudottu Suomessa!

Aulassa varmasti kaikki ihastelivat Annariikka Qvistin nukkeja. Myös messujen mainoksissa näkynyt peruukki oli Annariikan käsialaa. Itse yhdistin sen ensin Molla Millsin käsialaksi, mutta onneksi törmäsin artikkeliin, josta oikea ihminen löytyi. Oma lempparini oli soturiprinsessa.

Messuille pääsin, kiitos järjestäjän, ilmaiseksi bloggari kyltillä varustettuna ja tämä oli myös siten hieman erilainen messukäynti. Ei aivan yllättäen, päivän jälkeen oltiin ihan poikki. Vaikka kovasti yritinkin, paljon jäi näkemättäkin. Onneksi ensivuonna uudelleen!

Kesäautoilua 2016

Viime vuonna teimme pienen kesäretken pohjanmaan suuntaan. Tällä kertaa matkaseurassa olivat vanhempani ja nyt kohteena Jyväskylä. Ensisijaisesti tarkoituksena oli käydä Suomen käsityön museossa. Omin käsin näyttelyssä esiteltiin sota-ajan jälkeisiä käsitöitä. Tietysti kiersimme kuitenkin koko museon. Alakerrassa oli esiillä kansallispukuja ja eräänlainen käsitöiden aikajana. Yllättäen museon kohokohta taisi olla tynnyrinäyttely keskikerroksessa, todella mielenkiintoinen! Omin käsin näyttely taitaa olla esiillä vielä elokuun loppuun, joten vielä kerkiää käymään!

Jyväskylässä piipahtaessa oli pakko käydä myös Toivolan vanhalla pihalla, jossa jo kerran aiemmin yritin vierailla, mutta paikka oli silloin suljettu. Kiersimme kaikki putiikit läpi. Manalan paja oli erityismaininnan tarpeessa, upeita taontatöitä. Täytyykin miettiä mihin näitä saisi sovitettua. Titityy on ihan uskomaton ensinäkemältä, että voi pirtissä olla niiiiiiin paljon lankaa! IHANAA.

Vaikka mitä sieltä olisi voinut ottaa mukaan, mutta yritin pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa ja ostin vain Louhittaren Luolan Väinämöistä värissä Tiili ja Aholaidan tilan 100% suomenlampaan villalankaa beigenruskeassa sävyssä. On se kumma että täytyy ajaa parin tunnin matkan päähän näitäkin ostamaan, vaikka itse lampola sijaitseekin ihan viereisessä pitäjässä. Täytynee siis vierailla ihan paikan päälläkin. Lisäksi nappasin succaplokin silmukkastopin niin pysyvät menossa silmukatkin puikoilla.

Kovina kirppistelijöinä kiersimme myös jyväskylän kirpputoreja. Kirpputorien annista kun ei koskaan tiedä on vaikea lähteä suosittelemaan mitään. Mutta meidän kiertelymme perusteella jos yksi tulee valita on se Kirpparilla.fi. Hurjankokoinen halli, joka näytti olevan kovassa suosiossa. Pöytiä oli mielettömästi ja niin ihmisiäkin. Yhdessä pöydässä oli Vuorelman rohdinpellavavyyhtejä parilla eurolla, otin sieltä parhaat väri päältä. Lisäksi mukaan tarttui parilla eurolla samettinauhaa ja ihania retroja Suomen nappitehtaan nappilaattoja (huom! pesunkestäviä nappeja!) sekä puolipellavainen vohvelikylpytakki

Viimeinen kohde oli sitten Jyväskylän Kangaskauppa. Epäröintiä aiheutti ajaminen omakotitaloalueelle, mutta sieltä löytyi sitten ihan vallan mukava pikku putiikki, joka oli kuten titityy ihan kattoamyöten täysi, kankaita tälläkertaa. Ostin ihan liikaa... Myyjäkin nauroi kun kyselin talvitrikoitten perään, mutta niitä lähdin hakemaan! Lisäksi ostin värikkäämpiä lankoja peitetikkikoneeseeni ja yhden vielä mysteeriksi jäävän kankaan! Äitini ihastui kissakankaaseen, joten se lähti myös mukaan.
 

Tähän kaikkeen sai aikalailla hukattua yhden päivän, vielä olisi ollut muutama etappi paluumatkan varrella, mutta ne tulee jättää toiseen reissuun.

Vuoden suurin käsityötapahtuma

Eli Tampereen kädentaidon messut! Meidän reissu oli sijoitetty perjantaille, jonka viime vuoden kokemusten perusteella totesimme parhaaksi messupäiväksi. Tungokseksi asti ihmisiä riitti joka tapauksessa. Olimme varhain liikkeellä ja hallilla jo ennen messujen aukeamista. Erityisesti olin innoissani ennakkoon kankaista ja muutamia lankojen täsmäostojakin olin kaavaillut.

Keräilypuolelle emme edes eksyneet ja deli/design osastokin oli aika pikaista vilkuilua. Vaikka puolivälissä nautittiin kahvit ja leivät, loppui turnauskestävyys täysin kesken. Eli seuraavalla kerralla täytynee tähdätä parinakin päivänä messuilemaan, jos haluaa nähdä enemmän. Rahapussi tosin kiittää vain yhdestä messupäivästä. Poistuimme siis noin kolmen neljän maissa.

Ostokset olivat aika kangaspainotteisia. Paapiin kankaat olivat ensimmäisenä mielessä, mutta kuviot olivat osassa paljon kuvitelmiani suurempia, joten niitä ei sitten tarttunutkaan mukaan ennalta ajateltua määrää. Tapion kauppaan olin tehnyt ennakkotilauksen ja melkein kaikki langat olivat sieltä. Perinteisesti täältä on ostettu myös joulukortit, joissa tänä vuonna en suosinut tonttuja. Lisäksi postissa tulee vielä yksi hankinta.

Harmittamaan jäivät Lankavan osastolta loppuneet (tarjous)kalalangat sekä Taito keskusten osastoilla olleet kasvitauluaiheiset tuotteet ja helmipallot, mutta tämän asian voi aina korjata. Olisin halunnut myös ostaa skräppäys?tyylisen pahvitaulun, jossa lankakerä tytön päässä. Samalla paikalla oli myös sukupuu tyylisiä puukuvia. Mutta en löytänyt kojua uudelleen ja aika loppui kesken. Jos joku tietää mistä puhun, niin vinkatkaa.

Kivaa kyllä oli. Seuraavalle vuodelle enemmän suklaata mukaan ja ehkä se päivä 2.

Kankaiden yön tulos

Viikko sitten perjantaina pidettiin kankaiden yö, johon eksyin ensimmäistä kertaa mukaan. Aiemmin olen ollut mukana vastaavassa neulojille tarkoitetussa tapahtumassa. Homma toimii niin että 20.00-2.00 osallistuvat kaupat julkaisevat erilaisia tarjouksia. Osa koko illan kestäviä, osa vain 15. minuutin ajan voimassa olevia. Sitten kytätään ja ostetaan ku sopiva tarjous pamahtaa ruudulle. Lisäksi oli saatavilla mm. erilaisia yllätyspusseja, jotka olivat erityisen haluttuja.

Facebookissa tapahtumaa oli helppo seurata ja vaikka mitä olisi ollut tarjolla. Hillitsin kuitenkin itseni ja kyttäsin tiettyjen ennalta tutkimien kankaiden tarjouksia. Ja todella hillittyjä ostokseni olivatkin, jotkut ostelivat kymmeniä metrejä! Jaksoin klo 00.00 asti mutta sitten oli pakko mennä nukkumaan. Kovasti odottamani ruusukankaat eivät koskaan tulleet tarjoukseen, mutta ostin ne silti  Pehemiältä ja sain sentään postikuluista alennusta. Lisäksi ostin Koot kaupasta super kivat leggarit ja parit kaavat.

Tapahtuma oli kerrassaan mainio ja varmasti osallistun vastedeskin, kunhan saan ompelutouhut kunnolla alkuun. Lisäksi postissa oli paketti, joka sisälsi lisää lankaa Sophies Universe peittooni (varmaan kolmas lisätilaus ja ilmeisesti nämäkään eivät vielä riitä) ja utuistakin utuisempaa Dropsin Kid-Silk lankaa, jonka yhdistän toiseen unelmapehmeään varastokaveriin. Yllättäen ensikosketukselta tuo silkki-mohair lanka tuntui hyvin keinotekoiselta. Piti oikein tarkistaa että ei sisällä yhtään keinokuitua.

 Mohair on siinäkin mielessä hassua, että se tulee vuohesta. Ainakin minä miellän vuohet karkeakarvaisiksi otuksiksi. Mutta toisaalta empä ole tavannutkaan Angoravuohia, tiedä kuinka pehmeää niiden karva olisi koskea. Pitänee lisätä hankittavaa listalle yksi Angoravuohi.

Pieni kesäkierros pohjanmaalla

Menneellä viikolla teimme vanhempieni ja siskon kanssa pienen kesäretken. Pääkohteena oli Lankava Kauhavalla, mutta matkan varrella pysähdeltiin sopiviin tehtaanmyymäliin. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, aamulla startti klo 7.00.

Kello kymmenen kahvit nautittiin Jalasjärvellä Juustoportilla. Samassa rakennuksessa sijaitsee pieni Marimekko myymälä ja Pentik, josta löytyy lisäksi poistomyymälä. Jalasjärvellä poikettiin myös Lennolin tehtaanmyymälässä. Hyllyissä oli vaikka mitä, tyynyjä, vuodevaatteita ja ihan kankaitakin. Viimeinen etappi Jalasjärvellä oli Jokipiin Pellava. Täällä ihastelin erityisesti super värikkäitä kissa ja koira pyyhkeitä, mutta jäivät hyllyyn toistaiseksi. Jos näissä olisi ollut puudelin kuva olisivat lähteneet mukaan... Kaksi ensimmäistä ovat aivan kolmostien varrella, Jokipiin Pellavaan joutuu tekemään pienen koukkaisun sivutielle.

Seuraava pysähdys oli Lapuan kankureiden tehdasmyymälään. Puoti oli pienehkö, mutta kyllä sinne oli tavaraa saatu mahtumaan. Erityismaininnan saanee villahuovat, josta kyllä löytyy sopivan värinen huopa joka sisustukseen. Yksi ihana sähkönsininen kelpaisi meillekkin kun olohuoneen värimaailma muutetaan..

Lapuan jälkeen olikin jäljellä enää viimeinen etappi eli Lankava. Nyt puhutaan sitten hyllymetreittäin erilaisista langoista ja kuteista. Siistiä ja hyvässä järjestyksessä kaikki. Enemmänkin olisi voinut ottaa, mutta tuli jo tilanriittävyys autossa vastaan. Onneksi sinänsä, niin pysyi jonkinmoinen tolkku. (Kotona vitsailut peräkärryn mukaan ottamisesta eivät siis liioittelua olenkaan.)

Seuraavaksi alkoikin nälkä latistamaan tunnelmaa. Hyvä pizza; parmepi mieli ja kotiinpäin pienempiä teitä pitkin. Kerran vielä pysähdyttiin nappaamaan kahvit ja jäätelöt. Oikein antoisia päivä, kilometrejä mittariin tuli n.500 ja kello melkein kerkisi ympäri ennen kotipihaa.

Ja sitten siihen tärkeimpään, eli mitä jäi reissusta muistoksi. Alkupäässä selvästi säästeltiin rahoja, mutta loppuakohti vauhti sitten kasvoi. Jokipiin Pellavasta ostin yhden keittiöpyyhkeen, vaikka näitä on kohta aivan liian monta.... Lisäksi bongasin isännälle Salasauna kylpymaton II-laadusta (näitä kannattaa aina penkoa, virheet ovat usein hyvinkin mitättömiä ja hinnasta usein vähintään puolet pois). Lapuan kankureitlta ostin jälleen II-laadulla kaksi kylpypyyhettä. Yhden karheamman itselleni ja pehmeämmän version isännälle. Lankavan ostoksia olivat vaahtomuovikuutiot (halvimmat mitä olen löytänyt), trikookudetta sekä ontelokudetta ja uudet loimilangat kangaspuihin syksyksi.