Silmiin sattuu

Käsi ylös kuinka monella tulee mies mukaan lankakauppaan? Veikkaan, että kuulun vähemmistöön, kun saan (?) kierrellä niitä mieheni kanssa. Tässä on sekä hyvät että huonot puolensa. Hän hillitsee hyvin ostomaniaa; jäänee arvoitukseksi onko se sitten hyvä vai huono puoli. Makutuomari on aina hyvä olla mukana, se on selvä. Toisinaan taas hän on se, jota saa olla hillitsemässä. Nyt kävi niin. Tosin heikoin tuloksin.

Olimme Tampereen lankamaailmassa piipahtamassa aivan muissa asioissa, kun alekorissa oli älyttömät määrät neonvärisiä villalankoja. Sinänsä en ihmettele etteivät ole olleet myyntivaltii. No mieshän innostui ihan valtavasti ja suorastaan vaati saada suorastaan häikäisevänkeltaisesta langasta villapaidan. No pienen neuvonpidon jälkeen lankaa lähti sitten matkaan.

Pitkään, hyvin pitkään etsin inspiraatiota. Selattiin yhdessä Ravelryä ja yritettiin päästä kompromissiin mitä langasta tehdään. Mies halusi palmikoita ja minä taas ehkä en. Aloitinkin yhden pelkästään pintaneuletta sisältävän tekeleen. Mutta ylhäältä alas tekniikalla noin rinnankohdalla totesin että ei. Se näytti kauhelata ja ei kerrassaan inspiroinut neulomaan. Ja jos jokin on pakkopullaa niin ei se oikein etene. Mietintämyssy päähän jälleen.

Ravelry jonossani on pitkään ollut Marie Wallinin - Craggie (Rowan) ihana murrettuja sävyjä sisältävä miestenpaita. Pääväri oli vihreä ja haaveilin tämän joskus neulovani yksistä 7-veikan purkulangoista miehelleni. No koska ohjevihkokin oli jo varastoon ostettu, laitoin uudet silmukat puikoille. Tuntui heti paljon paremmalta, vaikka langasta tai tarkemmin sen väristä en pitänytkään.

Hihoja hieman matkaa neulottuani alkoi jo tuntua siltä, että ei tästä niin kauhea tulekkaan. Onhan se räikeä, mutta hihat todellakin pelastavat sen kaamein jouluvillapaita kilpailusta ja tasapainoittavat hienosti kokonaisuutta.

Lanka Dale Garn oli hyvin pehmeän tuntuista, hieman ongelmia oli kierteen kanssa. Se saattoi osaksi johtua siitä, että osa langasta oli todellakin neulottiin kahteen kertaan. Neulottiin - Purettiin - Neulottiin.

Mallikuvaan verrattuna omassa paidassani etu ja takakappaleen leveys näyttää huomattavasti paljon kapeammalta. Mutta voi olla, että neuleinnostuksissani kaventelin liian tiuhaan. Kuka sitä ohjetta kerkiää rivi riviltä lukemaan? Varsinkaan loppuvaiheessa. Toisaalta hihoista tuli hieman leveämmät ja kompensoivat näin leveyden puutetta. Korjataan seuraavaan versioon, jos sellaisen jaksan vielä tehdä. Niissä minun väreissäni silläkertaa =)

Ohje: Marie Wallin - Craggie (Rowan 56)

Lanka: Keltainen - DaleGarn FreeStyle, Harmaa Cascade 220 + ja sekalaisia jämiä

Puikot: 3,5, 4

Palmikko 2.0

Bloggaaminen on aika vaativaa hommaan, varsinkin tähän aikaan vuodesta. Täytyy tietysti olla valmis neule. Sitten sekä mallin että kuvaajan tulisi olla (terveenä) samassa paikkaa yhtäaikaa. Mieluusti tulisi olla aika valoisaa ja sopisi paremmin jos ei sataisi. Aika yhtälö, mutta saatiin aikaan! Sade tosin alkoi uudelleen heti kun lopetettiin.

Tarina alkaa nyt siitä kun menin Pinterestin - ihmeelliseen maailmaan. Siellä sitten näin erikoisen villatakin. En alkuunkaan ymmärtänyt miten se oli tehty ja ohjetta ei ollut. Jäi sitten hautumaan sinne pinterestin sydänsivulle. Aikaa kului ja lueskellessani vanhoja käsityölehtiä huomasin kuinka palmikkotakkiin oli pujoteltu organza-nauhaa! Koin lampun syttymisen aiemmin näkemäni mallin suhteen!

Etsin palmikkoon sopivaa lankaa pitkään, olisin halunnut muhkean mutta kevyen langan. Semmoista ei kuitenkaan tuntunut löytyvän niin päädyin varastoissa oleviin purkulankoihin! En nyt sitten aivanvarma ole onko tämä Novitan nallea vai seisemää veljestä. Olen siitä joskus kaksinkertaisena tehnyt villatakkia, mutta nyt kun yritin vertailla ei se mennyt oikein kummankaan speksihin vaan oli jotain siltä väliltä. Ehkäpä kallistun sinne 7veikan puolelle.

Villatakki on perus palmikkotakki alkuunsa, mutta juju on siinä että lopuksi neulotaan mielettömät määrät i-cordia (18 metriä!) ja pujotellaan sitä sinnetänne palmikkoneuleeseen luonnostaan syntyvistä reijistä. Näin luodaan upea kolmiulotteinen neulepinta. Vähän kuin makrameeta ja neulontaa sekoitettuna.Jokaisen oma mielikuvitus on nyt vain rajana.

Pujottelun lisäksi toinen uusi juttu oli kauluksen laskokset. Enpä ole moisia ennen tavannut. Tai olenhan tehnyt sukan käänteistä samalla tekniikalla, mutta usemamman taitoksen käyttöä en ole aiemmin tehnyt. Kaulukseen tämä sopii mielestäni todella hyvin! Kaulus on neulottu poikittain. Muutoin takki on alhaalta ylös mallia. Aloituksen tein ehdottomasti lemppari-aloituksellani italialaisella tyylillä. Reunasta tulee tällöin aivan vastustamattoman upea!

Takki oli pitkään tekeillä, sillä tuo nyörin määrä ja ennenkaikkea siihen kuluva langan määrä oli yllätys. Ensin lainasin äidiltäni täyden kerän, mutta se ei vielä riittänyt, joten jouduin siskoni kätköistä metsästämään vielä nöttösen lankaa. Kaiken kaikkiaan se painaa 800g!

Suunnittelupuolella minulla on vielä hieman opiskeltavaa, punokset olisivat voineet olla hieman alempana. Nyt ne nousevat ehkä hieman liian korkealle. Mutta oppia ikä kaikki. Lisäksi kiinnityshakaset voisivat olla isommat. Minulla vain ei ollut tähän hätään mitään muuta sopivaa. Enkä jaksanut odottaa että pääsisin kaupoille. Luonnonvalkoisen ja vaaleanruskean nahan yhdistelmä sinällään on kyllä todella kaunis. Siitäkin voisi kehitellä jatkossa lisää projekteja.

 Ohje: Mallikuvasta toteutettu

Puikot: 3 3,5

Lanka: Novita 7Veljestä (?) 800g

Kerjäläinen ja prinsessa

Vuosia sitten näin upeat sukat, joissa oli palmikkoa erivärisellä langalla kuin toinen pohjaväri. Sukille ei kuitenkaan ollut ohjetta ja olin aivan ihmeissäni siitä, miten moiset on tehty. Nyt törmäsin Ravelryssä samankaltaiseen ohjeeseen ja päätin opiskella miten nuo ihmeellisen upeat sukat oli tehty.

Instan puolella arvuuttelinkin jo aiemmin iskeekö näissä se kuuluisa kakkos-sukka syndrooma, sen verran takkusi alku. No eipä käynyt niin, aika nopsakkaan se toinenkin sukka syntyi ja ilman suuria ponnisteluita. Kumman koukuttava tuo kaavio on! Vielä yksi kerros, kun vauhtiin pääsee.

Kuvio koostuu sekä minipalmikoista, että nostetuista silmukoista. Näin saadaan luotua upea neuleen pinnalla kiemurteleva palmikkokuvio. Molemmat neulostyypit tekevät pinnasta joustamattomampaa, joten arvoin puikkokoon kanssa alkussa. 2,25 vai 2,5. Olen todella löysä neuloja ja päädyin sitten siitä syystä pienempiin puikkoihin, mutta otin kuitenkin sukan suurimman koon. Aika tiukat sukat näistä kyllä tulikin, mutta tykkäänkin napakasti istuvista enkä jaloissa pyörivistä sukista.

Sukkaan on kolme eri kokoa ja tämä siis isoin niistä. Kahdessa pienemmässä versiossa sivuihin ei tule tuota siksak-kuviota vaan ne ovat pelkkää raitaneuletta kuten pohja. Tämäkin oli yksi syy ottaa pienemmät puikot, jotta saan sivuihinkin jotain tapahtumaan. Ehkä hieman tylsemmät olisivat nämä sukat olleet ilman sivu-kuviota. Vaikka alussa olikin tiukkaa ohjeen katsomista mikä silmukka kääntyy milloin mihinkin.

Lankoina on kaksi aika eri sarjassa painivaa kaveria. Prinsessa on luonnonvalkoinen Cascade Heritage silk, ehkä jopa liian pehmeä ja hieno sukkalangaksi, mutta minulla ei ole koskaan perusvärejä laatikoissa. Onko jollakulla sama pulma? Ikinä ei osta sitä harmaata tai valkoista kerää, vaan jonkun paljon värikkäämmän, allekirjoittaneen tapauksessa usein pinkkiä sisältävän...  Violetin ja pinkinkirjava(hox!!) on  ravelrystä ostamani, pieni mysteerilanka. Muistaakseni se on nallea, mutta en sitäkään aivan varmaksi muista. Uuttera perussukkalanka kuitenkin voinen sanoa näistä yhdet sukat tehneenä.

Ensimmäinen sukka on hieman löysempi, tietysti kun kuvio oli uusi ja ohjeenkatselu ja harjoittelu tekivät pieniä taukoja neulontaan. Lisäksi sukkaa koetettiin jalkaan monta kertaa. Toinen sukka taas neuloutui paljon tiukempaan. En ole näitä vielä kastellut joten saa nähdä tasaako se hieman eroa. Ihanat sukat kuitenkin ja suunnittelijalta ilmestyi myös juuri toinen samaan tekniikkaan pohjautuva malli! Neulottavat eivät siis neulomalla lopu!

Ohje: Escapism - Michelle Leanne Martin

Lanka: Cascade Hertage silk 63g ja kirjava nalle (?) 37g

Puikot: 2,25 

Se on hilkka!

Mietin pitkään millä sanalla bonnet suomennetaan, ei se ole pipo, eikä hattu, eikä... Sanakirjahan sen sitten kertoi hilkka!

Olen neulonut tämän hilkan  jo kerran aiemmin; neonvihreänä lapsenkoossa. Ystäväni näki sen ja olisi kernaasti halunnut moisen itselleenkin. Lupasin katsoa josko lankaa on riittävästi, niin voisin sellaisen tehdä. Tämä tapahtui jo varmaan vuosi sitten.

Hetki sitten näin Hippusia blogissa harmaan version tästä ja inspiraatio iski. Vihreästä Cascade 220 langasta tein ystävälleni lakin. Se ei kuitenkaan riittänyt aivan loppuun asti, joten laitoin hieman pinkkiä mukaan. Toivottavasti tästä ei tullut liian överi, ettei jää käyttämättä. Tosin tämän kaamean pimeyden ja kosteuden keskellä tarvitaankin hieman piristystä päälle!

Harmaan tein itselleni. Lanka on kierrätysvillasta tehtyä,Fibranaturan Renew woolia. Tämä lanka ei ollut ehkä paras valinta palmikkomalliin, kuviot jotenkin hukkuvat pinnalta. Yhden kerän kanssa koin järkytyksen, kun laitoin sormeni kerän sisään, langanpäätä etsiessä. Siellä oli jotain kovaa ja epämääräistä. Inhotuksen väreet kulkivat selkärankaa pitkin. Kuvittelin jo jonkin tuholais-kuoriais-armeijan kerän sisään, mutta se osoittautuikin yli kiertyneeksi langaksi! Oli todella metkan tuntuista kun niin tiukalla kierteellä ja vielä keskenään kiertyneenä.

Pipon etureuna neulotaan ensin putkena, jotta siitä tulee kaksinkertainen. Seuraavaksi tehdään pään takaosa pyöröneuleena ja lopuksi neulotaan alareunaan ainaoikein reunus. Pipo on aika löyhästi päässä, mikäli sitä ei solmi kiinni, joten tämä sopii sekä kevyisiin pakkasiin, että matalampiinkin asteisiin.

Ohje: Neon Ski Bonnet - Lacey Volk

Lanka: Cascade 220 (vihreä) ja Fibranatura Renew wool

Puikot: 4

Korvat on PääAsia

Pipot ovat ihania, mutta ainakin pitkätukkaisilla on toisinaan hankaluuksia asetella kutrinsa sinne alle kampausta pilaamatta. Hyvä ratkaisu tähän ongelmaan on panta. Suojaa korvat, jotka ensimmäisenä alkavat palelemaan. Hiukset saavat olla nutturalla tai ponnarilla, tai miten nyt ovatkaan, aiheuttamatta kamalia möykkyjä tai kampauksen pillallemenoa. Syksyn aikana tein useamman jonossa olleen pantamallin väliprojektina. Panta on kiva nopea yhden tai kahden illan projekti.

Ensimmäisen esittelyyn SandnesGarnin Smartista tehty panta, joka neulotaan edestakaisin. Helmineuleen ja ison palmikon yhdestelmä on kaunis. Muokkasin mallia lisäämällä taakse "vuoren", jotta tämä olisi mahdollisimman lämmin. Neuloin siis pyöröpuikoilla putken jossa toisella puolen oikeaa neuletta. 

Malli: Gurimalla; Headband

Lanka: SandnesGarn Smart 55g

Puikot:3,5

Mureena on suomalaisessa nettilehdessä Ullassa ilmestynyt ilmaisohje. Lankana Dropsin Nepal. Alkuperäisessä mallissa oli takana nappikiinnitys, mutta muiden Ravelryläisten kokeilujen innostamana virkkasin taakse silikoonisen hiuspompulan, joka venymällä kiristää pannan sopivan tiukalle. Oikein kätevä systeemi, vain hiuslenksun elastisuuden säilyminen jännittää. Onneksi se on helppo purkaa ja vaihtaa.

Malli: Mureena

Lanka: Drops Nepal

Puikot:4

Seedy Bow Band on kokonaan helmineuletta ja neulotaan pyöröpuikoilla alhaalta ylös. Lankavalintani oli ehkä hieman huono, puuvillaa ja keinokuituja sisältävä Cashcotton. Ihanantuntuista lankaa, mutta jousto on huono ja tähän malliin olisi varmaankin pitänyt tehdä vuori ja rusetti kaksinkertaisena jotta se ei lörpöttäisi. Malli on ilmainen ja mukava neuloa.

Malli: Seedy-Bow-Band

Lanka: Rowan Cashcotton DK 37g

Puikot:3

Laurel on jälleen palmikkomalli. Epäilin hieman jämälankojen riittävyyttä, joten supistin silmukkamäärää hieman ja tein muutaman kerroksen vähemmän. Pituus riitti kyllä ympäri, mutta ehkä hieman enemmän olisi voinut lankaa olla. Mallin muhkeus ei ehkä pääse aivan oikeuksiinsa tässä.

Malli: Laurel

Lanka: Drops Kid-Silk ja Madelinetosh Pashmina yht. 68g

Puikot:3,5

Sitten vain pantaa puikoille! Lankoja voi vaikka hakea viikonloppuna järjestettäviltä Tampereen kädentaidot messuilta, minne allekkirjoittanutkin suuntaa ostoslistan kanssa!