Kesällä kerran

Nämä kuvat olisivat ehkä sopineet paremmin viimeviikolle. Sateen ja pimeyden keskellä kaipasi kesää. (Vaikkakaan tilanne ei ollut paljoa maireampi muutama kuukausi sittenkään) Nyt on jo hieman parempi mieli kun maassa on lunta, edes jonkinlainen talvi.  Kuvat onnistuttiin ottamaan niinä muutamana päivänä kun aurinko paistoi ja oli kaunista.

Jo viimevuoden käsityömessuilla innostuimme äidin kanssa himmeleistä. Ne ovatkin tehneet uudelleen tuloa sisustukseen. Nyt hieman graafisimpina ja moderneina malleina. Muotitietoinen tietysti tekee himmelinsä paperisista tai muovisista putkista. Päätin kuitenkin tehdä asiat vaikeimman kautta. En edes osta olkia, vaan kerään ne itse.

Kotona ei nyt kasvanut ruista, mutta naapurin pellolla oli jo hyvät alut kun kysyimme saako sylillisen kerätä askartelukäyttöön. Lupa heltisi ja elokuussa saksimme ison sylillisen pellonreunasta. Perinteisesti himmelioljet tulisi kerätä Hannan päivään (21.7) mennessä. Mutta kylmä kesä oli viivästyttänyt kasvua niin, että korjuuseen päästiin vasta pitkällä elokuun puolella.

Kotona oljet aseteltiin aurinkoisimmalle teranssille kuivumaan. Tämä olikin hankalaa. Öiden kosteus, sateet tai muutoin kalseat päivät eivät edesauttaneet yhtään tätä prosessia. Osaan tulikin selkeitä homepilkkuja tai muita tummia kosteusvauriokohtia. Näin jälkeenpäin olisi vain pitänyt kiinuttaa koko nippu pannuhuoneen lämpöön kuivumaan. No seuraavalla kerralla sitten.

Viimeinen askare vielä kun ulkona saattoi touhuta oli olkien pätkiminen ja "siivoaminen". Solmun kohdalta poikki ja suojalehti irti. Lisäksi poistin tähkät. Samalla yritin lajitella oljet paksuuden mukaan, mutta se nyt ei aivan onnistunut. Joutui muuten tiiraamaan joka korren aivan liian tarkkaan. Pohditaan paksuuskysymyksiä sitten myöhemmin.

Kovin suurta värijakaumaan en olkiini saanut. Rukiin kuvailtiin olevan hyvinkin monisävyinen "vihreää, violettia, ruskeaa". Omat olkeni ovat niitä rupia lukuunottamatta kyllä vaalenkeltaisia. Kokojakaumaa on sitten vaikka muille jakaa. Siellä kun kasvavat toistensa lomassa on osassa hentoinen ohut varsi, toisilla hirveän paksu. Vinoutta ja kierouttakin löytyy joka suuntaan. Saas nähdä mitä näistä saadaan aikaan. 

Lapaset ja kinkkinen kuvio

Taisin hetki sitten ilmoittaa että en juuri tee tilaustöitä. No eräänä viikonloppuna äitin esitti siskolleni ja minulle lapasohjetta ja ilmoitti moiset haluavansa. Siskoni pesi äkkiä kätensä hommasta ilmoittamalla että virkkaus on enemmän hänen alaansa, joten urakka jäi minulle. Kaivelin lankavarastoista äidin lempivärien keriä ja raidoittelin sitten nämä lapaset.

Suurin osa on seiskaveikkaa kuten ohjeessakin oli käytetty. Rannekkeen muokkasin käyttäjän toivomusten mukaan pidemmäksi. Tämä tarkoitti käytännössä sen muuttamista pelkäksi joustinneuleeksi. Kuvio on kertakaikkisen hankala, näyttää yksinkertaiselta kylläkin. Sen periaatteessa oppii muutaman toiston jälkeen. mutta tarkkana saa olla. Silmukoiden nostoja on kolmea erilaista. Viikon kuluttua aloittelin toista ja en sitten millään saanut sitä toimimaan. Purin kuvion varmaan kaksi tai kolme kertaa, sitten katsoin ohjetta ihan ajatuksen kanssa ja huomasin että olin jättänyt yhden rivin kokonaan välistä. Mitenkäs se menee ohjeita luetaan kun...

Ohje: Novitan lapaslehti ?

Puikot: 3,5

Lanka: Novitan seitsemän veljestä ja muita jämiä

Ps. Ohjeistin äitiä kuvion suhteen ja pipo kyseisetä kuviosta oli jo melkein valmis seuraavalla vierailukerralla.

My Universe

Siinä se nyt on. Minun Sophies Universe peitto. Puolen vuoden virkkausprojekti. Keväällä kun näin näitä vielä keskeneräisiä projektipeittoja oli ihan pakko aloittaa moinen. Olisihan tuo aiemminkin voinut valmistua, mutta välissä täytyy tehdä aina vähän jotain muutakin ja lankoja jouduin tilaamaan useamman kerran lisää.

Siitä tuli aivan valtava ja se on painava. Eli jos ajattelet tekeväsi peiton, tee  ihmeessä ohuemmasta (kokoa tulee jokatapauksessa ihan varmasti riittävästi) ja villaisesta. Puuvillainen Drops Paris peitto meinaan painaa. Olen tykännyt kovasti Dropsin langoista, mutta Paris vaikuttaa osin kehnolta. Tuntuu jo nyt hieman nyppääntyneen. Onhan tuo toki sohvalla pyörinyt aika pitkään. Kissat siinä nyhjänneet (ja oksentaneet päälle) kahvit kaatuneet ja koirakin varmaan käynyt sitten vähän nukkumassa siinä. Mutta sitä se elämä on.

Kokoa tuli 2,5x2m. Ohjeesta muokkasin vain reunaa, josta jätin muutaman pelkkiä pylväitä sisältävän rivin pois. Ohje on äärimmäisen hyvin kirjoitettu, joten suosittelen ehdottomasti kaikille. Kuvia on todella paljon, joten englanninkielentaito ei ole aivan välttämätön. Lisäksi jokaiseen pätkään taitaa vielä löytyä video-ohje.

Värien valinta oli jälleen erittäin hankala. Yritin seurailla isomman version värimaailmaa, mutta eihän se nyt ihan toiminut. Muutaman kierroksen myönnän purkaneeni täysin väärän värivalinnan vuoksi. Erityisesti pidän erikseen virkatuista neliöistä ja niiden värimaailmasta. Muutamia muitakin hyviä värikomboja sain tehtyä. Ainakin poistuin omalta mukavuusalueelta ja yritin yhdistellä kirkkaita värejä. Oppia ikä kaikki.



En pigottanut työtä ohjeen mukaan välillä, mutta muutama kerta olisi kannattanut. Lopussa on aivan hirveä työ saada keskellä olevaa kuprua suoraksi. Harmikseni myös kirkas sininen päästi hieman väriä valkoiseen pohjaan. Alareunan eriväriseen neliöön kirjailen vielä nimikirjaimet ja vuosiluvun muistoksi. Lopuksi pahoittelut kuvamääristä, se vaan on NIIN ihana ja täynnä yksityiskohtia. Pakko ikuistaa.

Malli: Sophies Universe

Lanka: Drops Paris

Koukut:3;4;4,5


 

 

Lumihiutaleiden kesyttämisestä

JEI, lunta sataa vihdoin ulkonakin (ainakin Tampereen kupeessa)!! Sisätiloissa on koukulta tipahdellut hiutaleita syyskuusta alkaen ja nyt päästiin siihen pisteeseen, että nämä ruttuiset kasat pitäisi muokata näyttämään lumihiutaleilta. Pahoittelut kuvien tummuudesta, valoa ei vain ole riittävästi tähänaikaan vuodesta.

Pingotuksessa alustana oli pahvi, jossa alla vielä pyyhe pöytää suojaamassa ja päällä leivinpaperi estämässä kiinnijäämisen. Erittäin kätevä järjestely. Sitten vain tökittiin neuloja sopiviin kohtiin ja lumihiutaleet pingotettiin muotoon. Hidasta hommaa, sillä nuppineulani riittivät usein vain kahteen tai kolmeen hiutaleeseen. Pari isointa ja repaleisinta vei koko pakkauksellisen neuloja!

Näin monitahoisissa hiutaleissa totesin helpoimmaksi ensin pingottaa ja sitten sivellä päälle vesi-erikeeper seosta suhteessa 50/50. Ja ihan rapsakoita hiutaleita näin tulikin. Jos vain ennätin neulat kannatti nyppiä pois ennen kuin liima oli täysin kovettunut. Muutoin saattoivat olla aika tiukassa. Monet ovat puristelleet lumihiutaleet pussissa liimaseoksen kanssa, mutta tähän tuo tekniikka ei kyllä toimi, liimaa on sitten kyllä jokapaikassa. Varoituksen sananen muuten neuloista, osassa ilmeisesti pinnoite tai jokin oli kärsinyt ja päästi hieman ruosteista väriä kiinnityskohtaansa. Joten tsekatkaa neulat, ettei tule ikäviä ylläreitä!

Tämä määrä syntyi noin 100 grammasta varmaankin novitan vanhaa virkkauslankaa ja koukku 1,5. Suurinosa malleista on Täältä. Pari hiutaletta jouduin uudelleen virkkaamaan, sillä  viimeiset kierrokset olivat usein hankalia lukea kirjoitetusta mallista ja virheitä tuli. Seuraavaksi täytyy hieman jatkojalostaa näitä...

Vuoden suurin käsityötapahtuma

Eli Tampereen kädentaidon messut! Meidän reissu oli sijoitetty perjantaille, jonka viime vuoden kokemusten perusteella totesimme parhaaksi messupäiväksi. Tungokseksi asti ihmisiä riitti joka tapauksessa. Olimme varhain liikkeellä ja hallilla jo ennen messujen aukeamista. Erityisesti olin innoissani ennakkoon kankaista ja muutamia lankojen täsmäostojakin olin kaavaillut.

Keräilypuolelle emme edes eksyneet ja deli/design osastokin oli aika pikaista vilkuilua. Vaikka puolivälissä nautittiin kahvit ja leivät, loppui turnauskestävyys täysin kesken. Eli seuraavalla kerralla täytynee tähdätä parinakin päivänä messuilemaan, jos haluaa nähdä enemmän. Rahapussi tosin kiittää vain yhdestä messupäivästä. Poistuimme siis noin kolmen neljän maissa.

Ostokset olivat aika kangaspainotteisia. Paapiin kankaat olivat ensimmäisenä mielessä, mutta kuviot olivat osassa paljon kuvitelmiani suurempia, joten niitä ei sitten tarttunutkaan mukaan ennalta ajateltua määrää. Tapion kauppaan olin tehnyt ennakkotilauksen ja melkein kaikki langat olivat sieltä. Perinteisesti täältä on ostettu myös joulukortit, joissa tänä vuonna en suosinut tonttuja. Lisäksi postissa tulee vielä yksi hankinta.

Harmittamaan jäivät Lankavan osastolta loppuneet (tarjous)kalalangat sekä Taito keskusten osastoilla olleet kasvitauluaiheiset tuotteet ja helmipallot, mutta tämän asian voi aina korjata. Olisin halunnut myös ostaa skräppäys?tyylisen pahvitaulun, jossa lankakerä tytön päässä. Samalla paikalla oli myös sukupuu tyylisiä puukuvia. Mutta en löytänyt kojua uudelleen ja aika loppui kesken. Jos joku tietää mistä puhun, niin vinkatkaa.

Kivaa kyllä oli. Seuraavalle vuodelle enemmän suklaata mukaan ja ehkä se päivä 2.

Tilauksesta

En ole neulonut oikeastaan mitään tilauksesta. Olen huono siinä. Innostun usein kovasti ja sitten jos (ja kun) jokin menee pieleen niin homma saattaa jäädä kesken pitkäksikin aikaa (lue vuosiksi!). Nyt kuitenkin kälyni teki niin suuren palveluksen minulle, että halusin muistaa jollain oikeasti käyttöön tulevalla. Toiveena oli sormikkaat, väri kamelin tyyppinen ja hieman jotain koristetta.

Lankalaatikosta löytyi beige alpakkasukkalankaa ja jonossa oli koreillut Glacier jo pidemmän aikaa. Ensimmäinen sormikas valmistui päivässä, toinen vei hieman pidemmän ajan. Mutta yllättävän nopsakkaan nämä valmistuivat.

 

Kuvio saattaa olla aika koristeelinen mutta toivottavasti ei liian. Lisäksi luin ohjetta puolihuolimattomasti ja siinä on nyt omia sooloiluja, mutta eihän niitä kukaan huomaa. En uskaltanut ottaa vahvistamatonta alpakkalankaa (varastossa olisi ollut se hyvä kamelin väri alpakkana) toiselle meneviin sormikkaisiin. Tein nimittäin itselleni parisen vuotta sitten pelkästä alpakasta sormikkaat, joiden sormenpäitä parsittu muutamaan otteeseen. Missään hellässä käytössä nuo tosin eivät ole olleet. Lähes päivittäin nimittäin vähintään kaksi kertaa koiranulkoilutukset;hihna hiertää, milloin mitäkin namia syöttämässä ja keppiä heittämässä. Mutta silti on mukavampi antaa varmasti kestävämmät. Ja sovitaan että kauppaan kuuluu se parsiminenkin jos niikseen tulee.

Varresta jätin kuviota hieman pois, sillä nämä omat omasta mielestäni jo muutoinkin ihan tolkuttoman pitkät. Itse asiassa näitä neuloessa tuli mieleeni yhdistelmä pitkävartisista hanskoista 3/4 hihaisen takin kanssa, olisi aika makea yhdistelmä..

Malli: Glacier

Lanka: SchollerStahl Fortissima Alpaka

Puikot:2

Miltä nyt tuntuu? Toivottavasti passaavat

Hyvää syntymäpäivää

Vaimo oli viimeinkin niin kätevä, että sai aikaiseksi ensimmäisen villapaidan miehelleen! Tällä saralla kaivattiinkin ryhdistäytymistä, sillä aiempi saldo taitaa olla vain yhdet villasukat kymmenen vuoden aikana. Miehen syntymäpäivälahjaksi valmistui siis Novitan Kevät 2015 lehden ohjeella raglanhihainen pusero.

Tämän tein siis yllätyksenä ja lahjaksi. Uskoisitko? Mies nimittäin kävi yksikseen ostamassa tarvittavat langat (pienellä ohjeistuksella tietenkin) ja tilasi nahkamerkit ebaysta. Puolet neuleesta neuloin kun katsoimme yhdessä telkkaa. Eikä silti ollut yhtään kartalla. Miehet =)

Lanka oli tarjouksesta ostettua Novitan Nallea. Mitä tästä nyt sanoisi. Kovasti on parjattu Novitaa viimeaikoina ja ei tämä kokeilu  kyllä uskoa lankaan kovasti nostanut. Kovin se on rouvia. Paksuus vaihtelee langassa ajoittain rajustikkin ja valmiissa neulepinnassa sojottaa polyamidin hahtuvia. Tämä tyyli ehkä sopii äijämäiseen paitaan ja saapassukkiin.

Ohjeestakin muutama ihmetyksen sananen. Se on neulottu paloista ja vain kirjoneuleiset rannekeosat (jotka korvasin raidoituksella) on tehty pyörönä. Mitä ihmettä? No jos nauttii nurjan neulomisesta ja ennenkaikkea saumojen ompelusta mikäs siinä. Mutta itse tein sekä hihat että helman pyöröneuleena, jotka yhdístettiin kaarrokkeen alkaessa ja arvatkaas tein kaarrokkeenkin ihan kokonaan pyörönä, hurjaa! Lisäksi kun silmukoin kainalon saumat umpeen ja pääntien takaosan korotuksetkin neuloin yhteen etuosan silmukoiden kanssa ei minulle jäänyt yhtään saumaa ommella ja ihan hyvä paita tuli.

Nopealla kokeilulla koko näyttää oleen hyvä, mutta pituutta olisi saanut ehkä olla hitunen enemmän. Katsotaan rupeaako käytössä haittaamaan niin neulotaan muutama kerros lisää. Sillä lankaa jäi ylitse ihan huimia määriä!

Malli: Miehen raglanhihainen paita (Novita Kevät 2015)

Lanka: Novita Nalle

Puikot:3,5

Miltä nyt tuntuu? Toivottavasti ei kutita herkkistä