Jälleen liikutaan jälkien jännittävässä maailmassa. Talvella tein pienen peiton, jossa erilaisia luonnossaliikkujien jättämiä jälkiä. Tuolloin ne muodostuivat oikeista ja nurjista silmukoista. Nyt kokeilin villatakkimallia, jossa oli käytetty intarsiaa. Eli eräänlaista kirjoneuletekniikkaa, jossa lankaa ei kuljeteta mukana, vaan ne liitetään yhteen kiertämällä langat toistensa ympäri.
Tästä johtuen jokainen värinmuutos vaatii oman pienen keränsä ja niitähän tässä riitti. Vähän välillä fuskasin ja tein perinteistä kirjoneuletta, mutta se valitettavasti näkyy hieman huonompana pintana. Toinen huonopuoli intarsianeulomisessa ja varsinkin näin paljon värinvaihtokohtia sisältävässä neuleessa on niiden kymmenien (tuntuu sadoilta) langanpäiden päättely. Joka osaltaan viivästytti neuleen valmistumista.
Toinen syy miksi neule oli keskeneräisten kansassa oli sopivien puunappien löytäminen. Lopulta ne löytyivät Eurokankaan miljoonalaatikosta. Ne myytiin kilohinnalla, missä kappalehinta napille oli kyllä hyvinkin edullinen. Liottelin nappeja vielä hieman oliiviöljyssä saadakseni niihin paremmin vihreään sopivan sävyn.
Ohje on ilmainen, mutta venäjänkielinen. Onneksi numerot ja kaaviot ovat universaaleja. Ja onhan tuo nyt malliltaan tavallistakin tavallisempi, vain pääntiessä hieman kavennuksia. Koetin onneani googlekääntäjällä, mutta kun se tituleerasi takakappaletta selkänojaksi päätin pärjätä ilman. Koko ohjeessa oli 1-1,5 vuotiaalle, mutta omalla lankavalinnallani (Novitan Otava) tästä tuli ehkä 2-2,5 vuotiaan takki. Tähän takkiin kuului myös hieman extra inhokkiani, neuleen kirjomista. Jotenkin vain en saa sitä siististi. Nytkin hihan jäniksenjäljet näyttävät enemmän hiiren kikkareilta. Mutta harjoitus tekee mestarin varmaan tässäkin asiassa,
Lanka: Novita Otava (vihreä) ja Novita Nalle (tummanharmaa)
Puikot: 3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti